Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Pronominit ja muut pro-sanat > Yleistä > Pronominit, proadverbit ja proadjektiivit > § 715 Pro-sanat: myös nomineja, adjektiiveja ja adverbeja

§ 715 Pro-sanat: myös nomineja, adjektiiveja ja adverbeja

Tyypillinen pronomini on kieliopilliselta luokaltaan nomini: sillä on sekä substantiivista että adjektiivista käyttöä. Pronominit voivat esiintyä itsenäisesti, kuten substantiivilauseke eli NP (a). Useimmat pronominit toimivat myös substantiivin kongruoivina etumääritteinä eli tarkenteina (b) (» § 564, 569572). Tarkenteena toimivat pronominit ohjaavat tarkoitteen tulkintaa tilanteessa; ne esiintyvät adjektiivin tyypillisessä asemassa mutta eivät ilmaise adjektiivin tapaan ominaisuutta.

(a)
Mitä jos puhuttaisiin [siitä]NP ~ [jostakin]NP. | [Minun]NP ehdotukseni on parempi.
(b)
Mitä jos puhuttaisiin [siitä ~ jostakin iloisemmasta asiasta]NP.

Persoona‑, refleksiivi- ja resiprookkipronomineja käytetään vain itsenäisesti, ja relatiivipronominienkin tarkennekäyttö on harvinaista.

Pronominit ovat eri perustein muodostuva sanaluokka kuin substantiivit, adjektiivit ja adverbit: ne ovat pikemminkin yleisnomineja. Pronomineja voi kuitenkin pitää omana sanaluokkanaan, sillä niillä on syntaktisia erityisominaisuuksia, kuten rajallinen kyky saada laajennuksia.

Pro-sanoja ovat pronominien lisäksi merkitykseltään pronominimaiset sanat, proadverbit ja proadjektiivit, joilla on pronominikanta (» asetelma 121).

Asetelma 121: Esimerkkejä eri sanaluokkien pro-sanoista
  Pronomini Proadjektiivi Proadverbi
Persoona- minä
Demonstratiivi- tämä tällainen täällä, näin
Interrogatiivi- mikä millainen mistä, miten
Relatiivi- joka jollainen jonne
Refleksiivi- itse+POS
Resiprookki- toinen+POS
Kvanttori- kukin kulloinenkin kulloinkin
  jokin jonkinlainen jonnekin

Proadjektiivit ovat lAinen- tai mOinen-loppuisia (» § 426, 610) ja merkitykseltään adjektiivisia, sillä ne viittaavat tarkoitteen ominaisuuksiin. Niitä käytetään kuitenkin myös itsenäisinä NP:inä viittaamaan tarkoitteeseen ominaisuuksiensa edustajana: Tuollainen on tyhmää. Proadverbit puolestaan ilmaisevat mm. paikkaa, kuten täällä, sieltä, jossakin, jonne, aikaa kuten silloin, milloin ja tapaa kuten miten, näin, siten; relatiivinen proadverbi joten toimii konjunktion tapaan (» § 1132).

Selviä proadverbeja ovat mm. nne-loppuiset sanat kuten tänne, jonne ja minne, mutta eräät proadverbit ja pronominin paikallissijaiset muodot lankeavat yhteen. Esimerkiksi minne ja mihin voivat olla sijaintia ilmaistessaan vaihtoehtoiset (c), mutta vain sijamuoto kongruoi täysin substantiivin kanssa (d) (demonstratiivisista muodoista tarkemmin » § 726728).

(c)
Ihminen joutuu itse päättämään, minne ~ mihin hän on menossa.
(d)
Ihminen joutuu itse päättämään, mihin hoitoihin hän turvautuu.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Yleistä

Persoonapronominit

Demonstratiivipronominit

Refleksiivi- ja resiprookkipronominit

Interrogatiivipronominit

Relatiivipronominit

Kvanttoripronominit

Yleistä

Kvanttoripronominien nimityksistä

Kvanttoripronominien vaikutusala

Kvanttoripronominien syntaksia

Indefiniittiset kvanttoripronominit

Universaaliset kvanttoripronominit

Kieltohakuiset kvanttoripronominit

Samantekevyyden kvanttoripronominit

Kuka, mikä ja kumpi kvanttoripronomineina

Lukumäärän kvanttoripronominit

Pronominien rajankäyntiä

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot