Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Pronominit ja muut pro-sanat > Persoonapronominit > Persoonapronominit ja ihmistarkoitteisuus > § 717 Kieliopilliset ominaisuudet vs. ihmiseen viittaaminen

§ 717 Kieliopilliset ominaisuudet vs. ihmiseen viittaaminen

Puheaktipronominit ovat luontaisesti ihmistarkoitteisia. Puhujaksi tai puhuteltavaksi voidaan esittää myös muu kuin ihminen, joka tällä tavoin kategorioidaan puhetilanteen osapuoleksi. Myös pronominit hän ja he viittaavat mahdollisiin puhetilanteen osapuoliin; niiden muu käyttö keskittynee kiteymiin hällä väliä, tiedä häntä. Ihmistarkoitteisuus ei kuitenkaan rajoitu persoonapronomineihin, ja myös demonstratiivipronominit se, tämä ja tuo (» § 720) kuuluvat ihmistarkoitteisina sisällöllisesti persoonajärjestelmään. Persoonapronominien, demonstratiivipronominien ja kolmanteen henkilöön viittaamisen suhdetta havainnollistaa asetelma 122.

Asetelma 122: Persoona- ja demonstratiivipronominit ja ihmistarkoitteisuus
Persoonapronominit Demonstratiivipronominit
ihminen        
  minä sinä hän se tämä tuo  
  me te he ne nämä nuo  
          ei ihminen

Vaikka demonstratiivipronominit osittain palvelevat persoonapronominien tavoin henkilöihin viittaamista, persoonapronominit – sekä puheaktipronominit että kolmaspersoonaiset hän ja he – eroavat niistä kieliopillisesti:

  • Persoonapronominit esiintyvät vain itsenäisinä, eivät substantiivin kongruoivina tarkenteina niin kuin demonstratiivipronominit se, tämä ja tuo: sillä naisella, tätä elämää (tyypistä minä hölmö » § 719).
  • Genetiivimääritteenä oleva persoonapronomini vaatii norminmukaisessa yleiskielessä pääsanaansa possessiivisuffiksin: minun ajatukseni, sinun näköisesi, heidän tekemänsä (» § 1294). Demonstratiivipronominin pääsanassa ei ole possessiivisuffiksia: sen ajatus ~ näköinen ~ tekemä.
  • Persoonapronomineilla on t-päätteinen akkusatiivimuoto: Näin sinut ~ heidät. Demonstratiivipronominit ovat muiden nominien tapaan totaaliobjektina genetiivissä, monikossa nominatiivissa: Näin sen ~ ne.

Niissä puhutun kielen varianteissa, joissa ihmisiin viitataan se/ne-pronominilla, hän/he esiintyy erityisesti referoitaessa (logoforinen hän; » § 14691470). Hän/he viittaa referoidussa jaksossa henkilöön, jonka puheesta on kyse, ja on siis tässä mielessä toisen asteen puheaktipronomini. Referaatin ulkopuolella, esim. johtolauseessa, pronominina on se (a). Referointikäyttöä lähellä on hän-pronominin käyttö esim. pikkulapsista näiden ajatuksia tulkittaessa (b).

(a)
Anja muute kirjotti ni se vaa puhu et hän vois järjestää jotkut pikkujoulut heillä ku hää ei oo koskaa järjestäny mitää pileitä ja hänest ois niiku kivaa niiku sit nähä kaikkia, – –. (p)
(b)
 [2-vuotias Marjut asettuu äitinsä Annan syliin, vaikka Maija on varannut
  hänelle tuolin.]
Maija: Mä olin Marjutille laittanu tuolin.
Matti: Mut nyt hän haluu olla tossa vähä (.) lähietäisyydellä.
Anna: Mä en tajunnu, (.) mä aattelin et meit on niim paljo. – – Mä aattelin et se ei
  mahu. (p; Seppänen 1998: 85)

Tätä laajemmin hän/he-pronominia käytetään ihmisistä etenkin lounais- ja kaakkoismurteissa sekä norminmukaisessa yleiskielessä. Pronominin valinnassa on paljon yksilöllistä ja tilanteista variaatiota. Yleiskielistä pronominia esiintyy kaikissa puhutun kielen varianteissa mm. asiointiyhteyksissä (c), ja sitä käytetään myös tilanteessa läsnä olevista (d).

(c)
V: Virtasella,
T: Jaa täs on Tuula Raniin Joensuusta, onkohan tuo sähköasentaja Heikki Virtanen tavattavissa.
V: No ku hän meni tuonne rantaan saunaan. – –
T: No, mä, soitan sitte vähä myöhemmi (.) ois tuommosta Kähkölän sähköistä kysymys ni mä, kyselen sitä hältä. (p)
(d)
Asiakas: [Tulee Kelan toimistoon maahanmuuttaja B:n kanssa] hei.
Virkailija: hei,
Asiakas: [osoittaa kädellä B:tä] mä oon hänen asialla tässä, (P)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Yleistä

Persoonapronominit

Demonstratiivipronominit

Refleksiivi- ja resiprookkipronominit

Interrogatiivipronominit

Relatiivipronominit

Kvanttoripronominit

Yleistä

Kvanttoripronominien nimityksistä

Kvanttoripronominien vaikutusala

Kvanttoripronominien syntaksia

Indefiniittiset kvanttoripronominit

Universaaliset kvanttoripronominit

Kieltohakuiset kvanttoripronominit

Samantekevyyden kvanttoripronominit

Kuka, mikä ja kumpi kvanttoripronomineina

Lukumäärän kvanttoripronominit

Pronominien rajankäyntiä

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot