Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Pronominit ja muut pro-sanat > Demonstratiivipronominit > Deiktinen kolmijako tämä, tuo, se > § 722 Puhujan ja puhuteltavan huomiopiirit

§ 722 Puhujan ja puhuteltavan huomiopiirit

Demonstratiivipronominit ja muut demonstratiiviset pro-sanat jakautuvat kolmeen sarjaan sen mukaan, miten vuorovaikutustilanteen osapuolet jakavat käytössään olevaa fyysistä, sosiaalista ja mentaalista tilaa. Valitsemalla tämä- tai nämä-pronominin puhuja osoittaa sijoittavansa tarkoitteen omaan huomiopiiriinsä, joka voi olla avoin myös puhuteltavalle. Se- tai ne-pronominin valinta osoittaa tarkoitteen olevan puhuteltavan huomiopiirissä, ja tuo ja nuo kiinnittävät huomion tarkoitteeseen, joka on kummankin senhetkisen huomiopiirin ulkopuolella.

Kolmijako saattaa ilmetä tarkoitteiden suhteellisena läheisyytenä puhujaan ja puhuteltavaan. Esimerkiksi vaateostoksilla Sovita tätä saattaa tarkoittaa vaatetta, jota puhuja pitää kädessään ja tarjoaa puhuteltavalle, Sovita tuota tangossa etäämpänä roikkuvaa ja Sovita sitä puhuteltavan juuri tarkastelemaa vaatetta. Konkreettinen välimatka ei kuitenkaan riitä kuvaamaan pronominien käyttöä, kuten esimerkit (a) ja (b) osoittavat. Esimerkissä (a) puhuja osoittaa ensin nämä-pronominilla tarkoittamansa esineet omaan senhetkiseen huomiopiiriinsä kuuluviksi ja erottaa sitten tämä-pronominilla yhden omaan huomiopiiriinsä ja tuo-pronominilla toisen sen ulkopuolelle tarjotessaan sitä puhuteltavalle. Lopuksi hän sijoittaa jälkimmäisen esineen se-pronominilla puhuteltavan huomiopiiriin. Itse esineiden ja osallistujien sijainti voi olla koko ajan sama. Lauseen (b) esittäjä taas voi puhua vaikkapa omassa sormessaan olevasta haavasta. Pronominin valinta riippuu siitä, esitteleekö hän haavan puhuteltavalle, osoittaako sitä vai näkeekö puhuteltavan jo tarkkailevan sitä.

(a)
Leikitään näillä. Mä otan tän, ota sä toi kun se on isompi. (P; Laury 1997: 63 mukailtu)
(b)
Näyttääkö tämä ~ tuo ~ se sinusta tulehtuneelta?

Puhuja siis osoittaa jokaisella pronominivalinnalla suuntautumistaan ja tulkintaansa tilanteesta (» § 14251426).

Demonstratiivipronomineilla voi viitata myös käynnissä olevan keskustelun osiin. Tämä voi viitata puhujan omaan tuotokseen ja tuoda mukaan uuden puheenaiheen tai näkökulman (Ootteko kuulleet tätä). Tuo-pronominilla taas viitataan toisen vuoroon (Joo toi on tärkeetä) tai ilmaistaan etäisyydenottoa sanotusta.

Tämä ja tuo ovat ensisijaisesti deiktisiä. Niillä tehdään tyypillisesti ensimmäinen maininta, jonka jälkeen siirrytään se-pronominiin, kuten esimerkissä (a) toi se. Se-pronomini on useimmiten anaforinen, sillä se lähestyy tarkoitetta puhujan tiedon kautta: tarkoitteen oletetaan olevan pääteltävissä saman tai aiemman keskustelun perusteella (muista tehtävistä » § 723). Puheessa se toimii ensimainintanakin, kun tarkoitetaan jotakin, mihin puhuteltavan huomio on kiinnittyneenä (b, c) (» § 1424). Esimerkissä (d) se-pronomini ohjaa puhuteltavan suhteuttamaan olinpaikkansa omaan muistikuvaansa kyseisestä seudusta.

(c)
Mitä sä siinä teet. | Pane se pois. | Anna mulle se.
(d)
[Bussissa pimeän aikaan:] Me ollaan nyt siellä Salmisaaressa sen Kaapelitehtaan lähellä. (P)

Kirjoitetussa kielessä se viittaa yleensä edellä mainittuun tarkoitteeseen, sillä kirjoittajalla on tietoa lukijan huomiopiiristä lähinnä sen kautta, mitä on tekstissään maininnut (e). Deiktinen on tämä viittaamassa kirjalliseen tuotokseen itseensä (f) (pronominiviittauksista tarkemmin » § 14291442).

(e)
Olen kotoisin Valenciasta, missä arabien maurikulttuuri on yhä syvällä. Se on lihassa, sitruunoissa, kasvonpiirteissä. (l)
(f)
Tämä hakemisto sisältää Aamulehden artikkelit ajalta 1.7.–31.12.1995. (E)

Huom. Demonstratiivipronominien käyttöä ovat kuvanneet puhetilanteen osallistujien huomiopiirien avulla T. Itkonen (1979d), joka käyttää termiä havaintopiiri, ja Laury (1994; 1997), joka korostaa huomiopiirien sosiaalista ja kognitiivista luonnetta; pelkästään havainnosta ei siis ole kysymys.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Yleistä

Persoonapronominit

Demonstratiivipronominit

Refleksiivi- ja resiprookkipronominit

Interrogatiivipronominit

Relatiivipronominit

Kvanttoripronominit

Yleistä

Kvanttoripronominien nimityksistä

Kvanttoripronominien vaikutusala

Kvanttoripronominien syntaksia

Indefiniittiset kvanttoripronominit

Universaaliset kvanttoripronominit

Kieltohakuiset kvanttoripronominit

Samantekevyyden kvanttoripronominit

Kuka, mikä ja kumpi kvanttoripronomineina

Lukumäärän kvanttoripronominit

Pronominien rajankäyntiä

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot