Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Pronominit ja muut pro-sanat > Interrogatiivipronominit > § 734 Kuka, mikä, kumpi, millainen, kuinka, miksi

§ 734 Kuka, mikä, kumpi, millainen, kuinka, miksi

Interrogatiivipronomini on yhden kysymys- eli interrogatiivilauseen tyypin, hakukysymyksen tuntomerkki (» § 16821688). Interrogatiivipronominin edustaman jäsenen tulkinta on avoin. Kysymyksellä (esim. Mitä sinä haluat?) haetaan vastausta avoimeen kohtaan; alisteisen kysymyslauseen tapauksessa hallitseva lause osoittaa, millä tavoin avoimen kohdan tulkinta on relevantti: En tiedä ~ kaikki riippuu siitä ~ isä jo kertoi, mitä sinä haluat.

Pronomini kuka antaa ymmärtää, että vastaukseksi oletetaan ihminen, kumpi, että haku tehdään kahdesta vaihtoehdosta. Muuten pronomini on mikä. Vastaavia proadverbeja ovat koska, milloin, miten, kuinka, miksi ja proadjektiiveja millainen, mimmoinen ja minkälainen. Pronomini sijoittuu normaalisti kysymyslauseen alkuun (kuitenkin » § 1683) ja toimii joko itsenäisenä tai tarkenteena:

 
Itsenäinen Kongruoiva määrite (tarkenne)
Kukas sieltä tulee? Ketä historian henkilöä haluaisit esittää?
Mistä tämä keitto on tehty? Mihin aikaan se alkaa?
Kumman kanssa lähtisit ulos? Kumman vanhemman näköinen hän on?
Minkälainen se oli? Minkälaista ruokaa sieltä saa?

Interrogatiivipronomini voi saada elatiivimuotoisen jälkimääritteen, joka ilmaisee mistä joukosta tarkoitetta haetaan (kokonaisuuden elatiivirakenne). Lisäksi interrogatiivipronominit muodostavat kiinteitä appositiorakenteita pronominien kaikki ja muu kanssa, jotka ohjaavat kysymyksen tulkintaa (b), samoin sanojen ihme ja kumma sekä kirosanojen kanssa (c).

(a)
Kuka ~ kumpi teistä teki tämän? | Ketkä johtajista olivat paikalla?
(b)
Ketkä kaikki lähtevät mukaan? | Mistä muualta sitä voisi etsiä?
(c)
Mikä ihme ~ kumma ~ hitto sitä oikein vaivaa?

Huom. Interrogatiivinen miksi tulkitaan yhteydestä riippuen joko adverbiksi, esim. Miksi sinä kiusaat minua?, tai mikä-pronominin translatiiviksi, esim. Miksi sinä minua oikein luulet?

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Yleistä

Persoonapronominit

Demonstratiivipronominit

Refleksiivi- ja resiprookkipronominit

Interrogatiivipronominit

Relatiivipronominit

Kvanttoripronominit

Yleistä

Kvanttoripronominien nimityksistä

Kvanttoripronominien vaikutusala

Kvanttoripronominien syntaksia

Indefiniittiset kvanttoripronominit

Universaaliset kvanttoripronominit

Kieltohakuiset kvanttoripronominit

Samantekevyyden kvanttoripronominit

Kuka, mikä ja kumpi kvanttoripronomineina

Lukumäärän kvanttoripronominit

Pronominien rajankäyntiä

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot