Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Pronominit ja muut pro-sanat > Relatiivipronominit > Yleistä > § 735 Relatiivipronominien ominaisuudet

§ 735 Relatiivipronominien ominaisuudet

Relatiivipronomini joka, kuka tai mikä on relatiivilauseen tuntomerkki ja sijoittuu sen alkuun (» § 11641171). Kun relatiivilause on substantiivin määritteenä (a), relatiivipronominia edeltävä NP on pronominin korrelaatti. Pronomini voi kuitenkin saada tulkintansa koko lauseesta, johon se liittyy, tai osasta lausetta (b). Itsenäisessä relatiivilauseessa pronominilla ei ole korrelaattia (c) (» § 1169).

(a)
Tytöt ja naiset eivät saa koulutusta ja tietoa, joita työskentely kodin ulkopuolella edellyttäisi. Tämä on alku noidankehälle, jonka päässä on köyhyys. (l)
(b)
Fosfaatit rehevöittävät vesistöjä, mikä on nähtävissä levien runsaana kasvuna. (l) | Tämä vapaus antaa Groopille tilaa levyttää vaikkapa suomalaisia joululauluja, mitä hän teki viime viikon Tampereella – –. (l)
(c)
Tulkoon vain kuka uskaltaa. | Kyllä minä maksan mitä pyydät.

Relatiivipronomini on lauseen alussa silloinkin, kun muu sitä vastaava sana sijoittuisi pääsanansa jälkeen: suurin osa tauluista mutta taulut, joista suurin osa oli väärennöksiä. Niinpä tavallisesti prepositioiksi laskettavat sanat kuten ilman toimivat tässä yhteydessä postpositioina: – – hänen pelastuksensa, jota ilman hän olisi hukassa (k).

Relatiivipronomini on korrelaattinsa kanssa samassa luvussa. Luvun samuus perustuu merkitykseen, ei muotoon: muodoltaan yksikölliseen ilmaukseen kaksi ritaria liittyy monikollinen pronomini (d).

(d)
Salissa hän oli nähnyt kaksi ritaria, jotka pelasivat lautapeliä kultaisilla nappuloilla. (k)

Relatiivipronomini esiintyy ensisijaisesti itsenäisenä NP:nä. Substantiivin kongruoivana määritteenä se on mahdollinen mutta harvinainen (e).

(e)
Kansakoulu oli sinänsä yhtenäiskoulu, jolla nimellä peruskoulua aikanaan kehiteltiin. (k) | Siirtymävaihe A kestää kolme vuotta, jona aikana mm. kaikki julkinen velka siirtyy eurorahamääräiseksi. (l)

Huom. Lauseopin arkiston yleiskielen aineistossa on kaikkiaan 2489 relatiivipronominin, ‑adverbin ja ‑adjektiivin esiintymää. Vain 9 niistä oli substantiivin kongruoivana määritteenä toimivia relatiivipronomineja kuten esimerkkiryhmässä (e).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Yleistä

Persoonapronominit

Demonstratiivipronominit

Refleksiivi- ja resiprookkipronominit

Interrogatiivipronominit

Relatiivipronominit

Kvanttoripronominit

Yleistä

Kvanttoripronominien nimityksistä

Kvanttoripronominien vaikutusala

Kvanttoripronominien syntaksia

Indefiniittiset kvanttoripronominit

Universaaliset kvanttoripronominit

Kieltohakuiset kvanttoripronominit

Samantekevyyden kvanttoripronominit

Kuka, mikä ja kumpi kvanttoripronomineina

Lukumäärän kvanttoripronominit

Pronominien rajankäyntiä

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot