Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Pronominit ja muut pro-sanat > Relatiivipronominit > Pronominin valinta: joka, kuka ja mikä > § 736 Korrelaatin yksilöinti ja muita vaihtelun tekijöitä

§ 736 Korrelaatin yksilöinti ja muita vaihtelun tekijöitä

Vaikka relatiivipronominin valinta on melko erilaista puhutussa ja kirjoitetussa kielessä, siitä hahmottuu kummassakin tendenssi, jonka mukaan joka-pronominin tyypillisimpänä esiintymäyhteytenä ovat selvästi yksilöidyt tarkoitteet, mikä-pronominin taas vähiten yksilöidyt. Yksilöintiä kuvaavat seuraavat ulottuvuudet:

 
Yksilöidympi < Vähemmän yksilöity
ihminen < ei ihminen
elollinen < eloton
yksilö < kollektiivi, monikko
jaoton < jaollinen
konkreettinen < abstrakti

Selvimmin yksilöityjä ovat ihmiset. Ihmistä tarkoitettaessa joka on tavallisin vaihtoehto, mutta puhutussa kielessä esiintyy myös pronominia kuka (~ ketä) (a). Harvinaisin on ihmistarkoitteisissa tapauksissa mikä (b). Eri pronominit voivat ihmisistäkin puhuttaessa samalla puhujalla ja samassa yhteydessä vaihdella (c).

(a)
Enkä tiiä ees ketää, kuka käyttäis [huumeita] (P; Mielikäinen 1986: 117)
(b)
Kaveri mikä on täälä täälä, Parikkalassa siellä tulee tämä Savom murre ja, kaveri mikä on Turussa ni sieltä tulee tämä, rannikkomurre (P; Mielikäinen 1986: 113)
(c)
Ihan niillä semmosilla jotka on erikoistunuj jonnekkii, jolla nyt oj jotkut, matematiikat kympit ja fysiikat että, mi‑, millä on iha selvää että ne pää‑, menee iham minnekkä ne haluaa nin ne, ne, ne menee sittes sitä matikkaasal lukemaan taikka fysiikkaasam mutta, semmoset tavalliset oppilaat ketä siellä nyt on jo‑, mitkä yrittää jotain keskiarvoo saahak kovastis seittemääm puoleej ja – –. (P; Mielikäinen 1986: 117)

Konkreettisen elotontarkoitteisen korrelaatin yhteydessä mikä on puhutussa kielessä yleinen (d), mutta kirjoitetussa kielessä esiintyy enimmäkseen joka (e).

(d)
Tiina sano että tilloo hänellenni semmonen, (.) semmonen pakki mitä- millä nuotiolla keitettää. (p) | Kuule kun tota mä löysin kaks tämmöst perunkirjaa jos näis nyt olis sinne pankkii mitkä mä oon ottanu joskus jäljen- yhes jäljentämös (p) | kyl mä vähän luulen etten mä ehkä mä ehkä saa niitä töitä mitä mä on hakenu (p)
(e)
Béla Tanitó esittelee myllyä, jolla jauhetaan unikonsiemeniä unkarilaisiin joululeivonnaisiin Beigleihin. (l) | Senaatin komitea etsii nyt papereita, jotka kertovat Hillary Clintonin osuudesta Madison Guarantyn tilien hoidossa. (l) | He tulevat tekemään töitä, joita amerikkalaiset ja maassa laillisesti olevat siirtolaiset eivät halua tehdä. (l)

Relatiivipronominin valinta ohjaa tulkintaa, kun korrelaatista ei ilmene, minkä laatuisesta tarkoitteesta on kyse. Ryhmän (f) esimerkkiparien ensimmäisessä lauseessa joka-pronomini osoittaa tarkoitteen suurempaa yksilöintiä, ts. ihmis- tai ainakin konkreettistarkoitteisuutta, mikä-pronomini taas vähäisempää yksilöintiä, esim. abstraktiutta kuten tyypissä kaikki mitä tiedän. Kirjoitetussa kielessä esiintyy tosin joskus joka-pronominia, vaikka tarkoite olisikin yksilöimätön (g).

(f)
Sitten hän hiipi ulos ja kiipesi tapaamaan sitä, joka oli hänet kutsunut. (k) | Persoonansa kautta auttaja antaa sitä, mikä parantaa lääkettäkin paremmin – –. (k)
 
New York sopii sellaiselle, joka haluaa kohdata yhdessä paikassa koko maailman. (l) | Miten Suomi voisi viedä ulkomaille jotain sellaista, mitä se ei kotimaassakaan osaa tehdä? (l)
 
Saku Koivu on ainoa, jota ei voi korvata. (l) | Ainoa, mitä ymmärsin oli seuraava logiikka: – –. (l)
(g)
Laulutaito on ainoa, joka ratkaisee työnsaannissa. (l) | – Siinä pitäis kuulemma olla kaikki joka viittaa teihin, Taskinen sanoi. (k)

Kun relatiivilause rajaa superlatiiviadjektiivin vertailujoukon, pronominina on yleensä mikä (h) (» § 644). Kun superlatiivi luonnehtii yksilöityä tarkoitetta, pronominina esiintyy myös joka tai kuka (i).

(h)
Hitchcock-uusinnat ovat olleet parasta, mitä kuvaruudusta on tupaan tänä kesänä tupsahtanut. (l) | Kiinteistövero on alhaisin, minkä laki sallii. (l) | – – Oulun kaupunginteatteri haihduttaa jumalten hajut tehokkaimmalla vastamyrkyllä, mitä näytelmätaiteen historiasta voi löytää: – –. (l)
(i)
Ja Bix antoi Milesille hienon kultaisen trumpetin, hienoimman, jonka Miles oli koskaan nähnyt. (l) | – – yks tarkimmista suunnittelijoista kuka noita miettii. (P)

Huom. Relatiivipronomini kuka, mikä on ollut yleisin kaakkoismurteissa, joka hämäläis‑, pohjalais- ja savolaismurteissa. Etenkin lounaismurteissa esiintyy kun-konjunktiolla alkava relatiivilause: onk se [puheenalaisen henkilön] veli ku on siel se pappi (p). Tähän murrejakaumaan verrattuna mikä on 1980-luvun puhutun kielen tutkimuksissa todettu yleistyväksi pronominivariantiksi. Esimerkiksi Jyväskylän 1980-luvun alun puhekielessä mikä oli yleisin (54 % kaikista relatiivipronomineista, vaihteluväli puhujaryhmittäin 36–71 %). Suhteellisen yleinen oli joka (43,6 %) ja varsin harvinainen kuka (2,3 %). On myös todettu, että mitä enemmän mikä vie joka-pronominilta alaa muissa yhteyksissä, sitä enemmän henkilökorrelaattien yhteyteen leviää kuka. Jyväskylässä jälkimmäisen osuus oli kuitenkin vain 9 %, koululaisilla 12 %. (Mielikäinen 1986.)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Yleistä

Persoonapronominit

Demonstratiivipronominit

Refleksiivi- ja resiprookkipronominit

Interrogatiivipronominit

Relatiivipronominit

Kvanttoripronominit

Yleistä

Kvanttoripronominien nimityksistä

Kvanttoripronominien vaikutusala

Kvanttoripronominien syntaksia

Indefiniittiset kvanttoripronominit

Universaaliset kvanttoripronominit

Kieltohakuiset kvanttoripronominit

Samantekevyyden kvanttoripronominit

Kuka, mikä ja kumpi kvanttoripronomineina

Lukumäärän kvanttoripronominit

Pronominien rajankäyntiä

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot