Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Pronominit ja muut pro-sanat > Kvanttoripronominit > Indefiniittiset kvanttoripronominit > Vaihtelu joku ~ jokin > § 748 Vaihtelun yhteys ihmistarkoitteisuuteen

§ 748 Vaihtelun yhteys ihmistarkoitteisuuteen

Pronomini joku rajaa tarkoitteiden alan ensisijaisesti ihmisiin, pronomini jokin muihin entiteetteihin. Käytäntö kuitenkin vaihtelee, ja joku- ja jokin-pronomineja käytetään paljolti samoissa yhteyksissä. Puhutussa kielessä joku esiintyy lähinnä yksikön ja monikon nominatiivissa sekä yksikön genetiivissä, jokin muissa sijoissa. Nelitavuiset jollekulle-tyyppiset muodot ovat harvinaisia.

Joku tarkoittaa ihmistä (a) ja jokin enimmäkseen muita tarkoitteita (b) silloin, kun pronomini esiintyy itsenäisesti subjektina tai objektina. Muissa asemissa ihmistä voidaan tarkoittaa kummallakin pronominilla (c).

(a)
Miten joku voi olla näin ylivoimainen? (l) | Minä hommaan sulle jonkun. (k) | Tai jos multa joku kysyy niinku jotain, katuuki Vallilasta ni se o ihav varma ettem mä tiedäs sitä, (p)
(b)
Se [isä] oli laihtunut kovasti vaikkei ennenkään ollut lihava. – –. Jokin sitä kalvoi. (k) | Jokin viuhahti oikealla ja samassa rysähti ja lasinsiruja oli kaikkialla. (l)
(c)
– Kun joltakulta otetaan pois toivo, viedään samalla hänen rationaalisuutensa, Alony sanoo. (l) | – Ehkä olisin saanut etukäteen joltain neuvoja, mutta en kehdannut pyytää, – –. (l) | En halua luovuttaa aarteitani jollekin, joka väittää, että ne kuuluvat hänelle, koska hänellä on pitempi nenä tai erimuotoiset sukuelimet. (l)

Tarkenteena pronominin valinta korreloi ihmistarkoitteisuuden kanssa vielä heikommin:

(d)
ihminen: Jos minä menisin kysymään joltakin naiselta Espan puistossa, syökö tämä makkaratuotteita usein ja minkä ikäinen hän on, minut vietäisiin mustamaijaan. (l) | Oot sä usein, tuollai et sä jäät jonkun kaveril luo yöks? (p) | ei ihminen: Minun on pakko hankkia joku ammatti. (l) | Joku muu suunnitelma on loppujen lopuksi paljon viisaampi kuin se oma. (l) | Kaupallinen ala on aina jollain tavalla kiinnostanut. (l) | ihminen ja muu tarkoite: Ma oon ollu, sillon tällön tollasessa, erilaisis tilaisuuksis niin ku säestämässä, jotai yksillaulajaa tai, sellasta, esimerkiks jossai häissä mä oon olluj ja, tommosissa (p)

Pronominia joku käytetään tarkenteena ilmaisemaan määrää (e). Näin on mm. sanaliitoissa jonkin ~ jonkun aikaa ~ kerran ~ verran ~ matkaa.

(e)
Oli varhainen aamuyön hetki, utuisella lammella uiskenteli joitakuita vesilintuja, kuului kuovin huuto, – –. (l) | – – ministerivuosista tulee joku tonni, ja sukanvarressa voi olla säästöjä. (l)

Huom. Totaaliobjektina, joka edellyttää yksilöintiä, esiintyy enimmäkseen pronomini joku: Onko isä tappanut jonkun? (k). Jokin-pronominin partitiivimuoto toimii useimmiten yksilöimättömänä partitiiviobjektina: Löysitkö jotain? Objektimuoto jonkin esiintyy määräisen tarkenteen kanssa (sen jonkin) tai kokonaisuuden elatiivikonstruktiossa: Pyörän sijasta voi kulkuvälineeksi luonnollisesti valita auton tai jonkin monista venemalleista (l).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Yleistä

Persoonapronominit

Demonstratiivipronominit

Refleksiivi- ja resiprookkipronominit

Interrogatiivipronominit

Relatiivipronominit

Kvanttoripronominit

Yleistä

Kvanttoripronominien nimityksistä

Kvanttoripronominien vaikutusala

Kvanttoripronominien syntaksia

Indefiniittiset kvanttoripronominit

Universaaliset kvanttoripronominit

Kieltohakuiset kvanttoripronominit

Samantekevyyden kvanttoripronominit

Kuka, mikä ja kumpi kvanttoripronomineina

Lukumäärän kvanttoripronominit

Pronominien rajankäyntiä

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot