Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Pronominit ja muut pro-sanat > Kvanttoripronominit > Indefiniittiset kvanttoripronominit > Spesifiset indefiniittiproniminit > § 749 Eräs, muuan ja yks(i)

§ 749 Eräs, muuan ja yks(i)

Eräs, muuan ja puhutun kielen yks(i) toimivat spesifisinä indefiniittipronomineina. Silloin ne antavat ymmärtää, että puhujalla on mielessään tarkoite, jonka identiteetin hän tietää mutta ei paljasta puhuteltavalle (a) (» § 1410). Pronominia muuan käytetään vain nominatiivissa ja partitiivissa (b).

(a)
Kielto ei koske eräitä ajoneuvoryhmiä kuten esimerkiksi kiireisessä tehtävässä olevaa hälytysajoneuvoa, – –. (l) | – Gunilla, yks tyhmä akka joka on äidin entisii kavereita, haki mut koulusta. (k) | Tässä on justii yksip (.) potilas käymässä että jos puhutaal lyhyehkösti. (p)
(b)
Merkillistä kyllä, muuan maineteko on tykkänään unohtunut: Zavidovo. (l) | – – karamelli on saanut kansan suussa liikanimen ”väyrynen”, koska makeisen kasvopuoli muistuttaa etäisesti muuatta suomalaispoliitikkoa. (l)

Sanalla eräs on monikossa kvantifioiva merkitys ’muutama’ (c); yksikkömuotoisella ilmauksella eräänkin kerran on niin ikään monikollinen merkitys. Merkitys ’yksi mahdollisesti monista’ taas nousee esille predikatiivissa tai predikatiiviadverbiaalissa (d).

(c)
He [sotilaat] varastavat ruokaa tai aseita, joita sitten vaihtavat ruokaan tai rahaan. Eräät yrittävät hankkia lisäansiota esimerkiksi taksinkuljettajina tai vartiointitehtävissä, – –. (l) | Mies kiisti, että heillä olisi ollut mitään tarkoitusta ”rullata” eli viedä vieraan rahoja, vaikka he aiemmin olivat eräitä kertoja niin toimineetkin. (l)
(d)
Alprint on Suomen suurin ja eräs Euroopan suurimmista painotaloista. (l) | – – Lauri Ihalainen pitää työttömyysturvaleikkauksia eräänä elokuun budjettiriihen kuumista kysymyksistä. (l)

Samanlaisissa yhteyksissä esiintyy myös yks(i). Silloin sen kvantifioivan eli numeraalisen ja spesifisen merkityksen ero jää päättelyn varaan. Esimerkissä (e) yks(i) ymmärretään kvantifioivaksi, ts. numeraaliksi, koska puhuja kertoo yleisesti kirjoitustyöstään eikä siis yhdestä erityisestä otsikosta. Spesifinen yks(i) on painottomampi kuin pääsanansa.

(e)
Ni menee (.) tuntikin joka mum mielestä on aika pitkä aika ni jopa tunti yhden otsikon miettimiseen. (r)

Spesifiset indefiniittipronominit esiintyvät lähinnä tarkenteina. Itsenäisenä käytetään lähinnä eräs-pronominin monikkoa, joka viittaa yhteenkin ihmiseen ja luo ironisen implikaation, että tiedetään, kuka on kyseessä:

(f)
En kuitenkaan iloitse hänen kuolemastaan niin kuin eräät. (k)

Huom. Muuan ja muuatta ovat eriytyneet pronominista muutama, jonka partitiivi on muutamaa (» § 763).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Yleistä

Persoonapronominit

Demonstratiivipronominit

Refleksiivi- ja resiprookkipronominit

Interrogatiivipronominit

Relatiivipronominit

Kvanttoripronominit

Yleistä

Kvanttoripronominien nimityksistä

Kvanttoripronominien vaikutusala

Kvanttoripronominien syntaksia

Indefiniittiset kvanttoripronominit

Universaaliset kvanttoripronominit

Kieltohakuiset kvanttoripronominit

Samantekevyyden kvanttoripronominit

Kuka, mikä ja kumpi kvanttoripronomineina

Lukumäärän kvanttoripronominit

Pronominien rajankäyntiä

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot