Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Pronominit ja muut pro-sanat > Kvanttoripronominit > Lukumäärän kvanttoripronominit > Monta > § 765 Irtautunut moni-pronominista

§ 765 Irtautunut moni-pronominista

Muoto monta on pronominin moni paradigmasta osittain eriytynyt, itsenäinen kvanttoripronomini, joka käyttäytyy pitkälti numeraalien nominatiivimuotojen tapaan. Tämä on ilmeisintä, kun lauseke on totaaliobjektina, objektinsijaisena määrän adverbiaalina eli osmana tai intransitiivilauseen subjektina. Näissä asemissa esiintyy nominatiivin tai genetiivin sijasta muoto monta, johon liittyy yksikön partitiivissa oleva NP aivan kuten numeraaliinkin:

 
  Yksiköllinen NP Numeraalit ja monta
Objekti Opin (yhden) uuden asian. Opin kaksi uutta asiaa.
    Opin monta uutta asiaa.
Osma Sairastin (yhden) päivän. Sairastin kaksi päivää.
    Sairastin monta päivää.
Subjekti Hyvä joukkue putosi. Kaksi hyvää joukkuetta putosi.
    Monta hyvää joukkuetta putosi.

Monta ei siis näissä yhteyksissä ole moni-sanan yksikön partitiivi. Osoitus eriytymisestä on partitiivimuoto montaa, joka esiintyy monta-muodon kanssa vaihdellen samoissa yhteyksissä kuin numeraalin partitiivi:

 
  Numeraali partitiivissa montaa
Objekti Opin kahta uutta kieltä. Opin montaa uutta kieltä.
E-subjekti Aikaa ei ole kahtakaan päivää. Aikaa ei ole monta(a) päivää.
Muu Maahisia on kahta lajia. Maahisia on monta(a) lajia.
  Tästä voi olla kahta mieltä. Tästä voi olla monta(a) mieltä.

Muoto montaa esiintyy etenkin kieltolauseissa (a) ja aspektiltaan rajaamattomissa lauseissa (b) sekä ilmauksessa olla montaa mieltä.

(a)
Emme olisi montaa tuhatta markkaa tarvinneet. (l) | En minä montaa kertaa ole lyönyt. (k) | Viisikymmentäluvulla ei ollut montaa kilpailua vuodessa. (l)
(b)
Hämeen Sähköstä ei osata kertoa, miten montaa kotitaloutta lähes 150 prosentin korotus koskee. (l) | Silta täyttyy heti aamulla taiteilijoista, rihkamakaupustelijoista ja turisteista; laske kuinka montaa eri kieltä kuulet. (l) | Mä haen nyt kyl montaa duunii (p)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Yleistä

Persoonapronominit

Demonstratiivipronominit

Refleksiivi- ja resiprookkipronominit

Interrogatiivipronominit

Relatiivipronominit

Kvanttoripronominit

Yleistä

Kvanttoripronominien nimityksistä

Kvanttoripronominien vaikutusala

Kvanttoripronominien syntaksia

Indefiniittiset kvanttoripronominit

Universaaliset kvanttoripronominit

Kieltohakuiset kvanttoripronominit

Samantekevyyden kvanttoripronominit

Kuka, mikä ja kumpi kvanttoripronomineina

Lukumäärän kvanttoripronominit

Pronominien rajankäyntiä

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot