Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Numeraalit > Numeraali substantiivilausekkeessa > Lausekkeen kaksi rakennetta > § 789 Viisi lasta ja viidellä lapsella: lausekkeen edussana ja tyyppi

§ 789 Viisi lasta ja viidellä lapsella: lausekkeen edussana ja tyyppi

Lukusanat erottuvat nominien joukosta muun muassa lausekkeenmuodostuksensa vuoksi. Toisin kuin millään muulla nominiryhmällä, lausekkeen rakenne riippuu sijasta: yksikön nominatiivissa oleva numeraali saa seurakseen partitiivimuotoisen substantiivilausekkeen ja toimii siis lausekkeen edussanana, mutta muissa sijoissa numeraali kongruoi substantiivilausekkeen edussanan kanssa:

 
Edussana     Edussana
viisi pientä sorsaa viidellä pienellä sorsalla
    kahdet uudet kengät

Muissa sijoissa kuin yksikön nominatiivissa numeraali toimii samoin kuin mikä tahansa adjektiivimäärite tai pronominitarkenne: viidellä sorsalla, pienellä sorsalla, muutamalla sorsalla. Substantiivi on siis lausekkeen edussana ja numeraali määrite. Se, että numeraali on yksikön nominatiivissa lausekkeen edussana, näkyy siitä että juuri se on lauseyhteyden vaatimassa muodossa. Partitiivimuotoinen NP ei voi yksin esiintyä samoissa lauseyhteyksissä merkityksen muuttumatta. Numeraali voi esiintyä yksinkin, kun konteksti kertoo minkä lukumäärästä on kyse.

 
Viisi pientä sorsaa tepastelee emonsa perässä. | *Pientä sorsaa tepastelee emonsa perässä. | Viisi tepastelee emonsa perässä.

Kumpaa rakennetta numeraalin sisältävä lauseke sitten noudattaakin, se on muodoltaan yksiköllinen mutta merkitykseltään monikollinen. Tämä näkyy lausekkeessa mahdollisesti olevista muista määritteistä (» § 790).

Myös yhdysnumeraalien sisäinen rakenne (» § 780) noudattaa numeraalin sisältävän NP:n mallia. Nominatiivissa edussanana tai ‑osana on ensimmäinen numeraali, johon toinen liittyy partitiivimuotoisena: viisisataa kuten viisi sorsaa. Muissa sijoissa edusosana on jälkimmäinen numeraali: viidessäsadassa kuten viidessä sorsassa. Yhdysnumeraali muodostaa kuitenkin oman kokonaisuutensa, kirjoitettiin se yhteen tai ei. Esimerkiksi numeraalia määrittävä yli tai alle ei liity yhdysnumeraalin osaan vaan pelkästään kokonaisuuteen: yli kaksisataa ~ *kaksi yli sataa.

Silloin kun numeraali on substantiivin kongruoivana etumääritteenä, lauseke on normaaliin tapaan edussanansa mukaan substantiivilauseke eli NP. Näin on perusteltua katsoa olevan myös nominatiivissa, kun numeraali on lausekkeensa edussanana. Kummallakin NP-tyypillä on samanlainen merkitys: ne viittaavat joukkoon, jonka jäsenten luokan ilmaisee substantiivi. Jakaumaltaankin tyypit ovat sikäli samanlaiset, että kumpikin voi esiintyä esim. subjektina: Kaksi pientä sorsaa seurasi emoaan; Kahdet uudet kengät maksaisivat liikaa.

Nominatiivimuotoisia numeraaleja voi pitää jakaumaltaan rajoittuneina substantiivimaisina nomineina. Tältä kannalta niitä voi verrata mitta-, määrä- ja osasubstantiiveihin, esim. litra, määrä ja joukko, sillä nämä saavat myös partitiivisijaisen NP-täydennyksen, tosin muissakin sijoissa kuin nominatiivissa (» § 592).

Huom. Numeraalit ovat nominatiivissa substantiivimaisempia kuin muissa sijoissa. Jos numeraalin sisältävä lauseke on partitiivissa (kahta pientä sorsaa), rakenteesta ei ilmene, että numeraali olisi substantiivin määritteenä, vaan sitä voisi pitää myös partitiivimuotoisena numeraalina, jolla on partitiivitäydennys. Tältä kannalta myös partitiivi, jolla merkitään kuten nominatiivillakin subjektia ja objektia, tekee numeraalista substantiivimaisemman kuin muut sijat.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Yleistä

Numeraalit sanaluokkana

Moniosaiset numeraali-ilmaukset

Numeraali substantiivilausekkeessa

Numeraalit muissa kuin lukumäärän ilmauksissa

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot