Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Numeraalit > Numeraali substantiivilausekkeessa > Numeraalin sisältävän lausekkeen kieliopillinen luku ja määräisyys > § 790 Viisi pientä lasta, ne pakolliset kaksi tuntia

§ 790 Viisi pientä lasta, ne pakolliset kaksi tuntia

Kun samassa lausekkeessa on substantiivin ja numeraalin lisäksi määritteitä, näiden sijainti ja kongruoivan määritteen tapauksessa myös luku vaikuttavat usein koko lausekkeen merkitykseen.

Numeraalin jälkeinen substantiivi mahdollisine määritteineen ilmaisee laskettavien entiteettien laadun. Se on tulkinnaltaan indefiniittinen ja muodoltaan yksiköllinen substantiivilauseke. Numeraalin edellä olevat määritteet taas määrittävät kokonaisuutta, johon numeraalikin sisältyy ja joka viittaa lukumäärältään spesifioituun joukkoon. Kongruoivat määritteet ovat tässä asemassa yleensä monikossa: *pienelle viidelle sorsalle.

 
  viisi [Villen pientä autoa]
  viidelle [pienelle autolle]
Villen viisi [pientä autoa]
nämä viisi [pientä autoa]
kaikille viidelle [pienelle autolle]

Nämä ilmiöt ovat samanlaisia riippumatta siitä, onko numeraali lausekkeessa edussanana vai määritteenä. Numeraalin jälkeinen osuus muodostaa oman lausekkeensa myös silloin, kun numeraali on määritteenä (a). Numeraalia edeltävä adjektiivi- tai pronominimäärite puolestaan liittyy substantiivilausekkeen muodostamaan lausekkeeseen, ei pelkästään numeraaliin (b). Lausekkeilla on siis kerroksellinen rakenne.

(a)
viisi [pientä autoa] | viidelle [pienelle autolle]
 
Osa konsertista uusitaan lauantaina, jolloin ohjelmassa on kolme Sibeliuksen laulua. (l) | Kateissa on kaksi Konnunsuon keskusvankilasta keskiviikkona karannutta miestä. (l) | Kuusiston ohella peräti viidellä muulla pelaajalla on kokemusta ylimmältä sarjatasolta. (l)
(b)
nuo [viisi [pientä autoa]] | noille [viidelle [pienelle autolle]]
 
Seppälän kolme kuunnelmaa on esitetty, neljäs on tekeillä. (l) | Koveron aitauksesta karanneet kaksi lammasta pyrkivät puoliväkisin retkeläisten mukaan. (l) | Noilla kolmella juoksulla Hamina murskasi Haapajärven selkärangan. (l)

Monet adjektiivit ja partisiipit voivat määrittää yhtä lailla pelkästään substantiivia kuin kokonaisuutta ilman havaittavaa merkityseroa (c). Vaihtelua on eräillä adjektiiveilla, kuten vajaa, runsas sekä ensimmäinen, edellinen ja kulunut, jotka voivat olla numeraalin edellä yksikössäkin: kuluneen kolmen vuoden aikana (» § 13061307). Demonstratiivipronomini ja sana kaikki, jotka ovat määräisiä, voivat sijaita vain lukusanan edellä: nämä ~ kaikki viisi sorsaa. Tällöin pronomini voi olla yksikössä, kun on kyse esim. useamman päivän käsittävästä yhtenäisestä jaksosta (d).

(c)
kaksi pakollista altaanmittaa ~ pakolliset kaksi altaanmittaa | ratkaisevat kaksi ääntä ~ kaksi ratkaisevaa ääntä
(d)
Lauantaina pakattu tavara menee usein kauppaan vasta maanantaina, jolloin myyntiaikaa jää vain se kaksi päivää toimituspäivän päälle. (l) | – – taiteellinen lopputulos kiteytyy viiteen prosenttiin. Mutta sen viiden prosentin vuoksi kannattaa uhrautua. (l)

Adjektiivi- ja genetiivimääritteen sijainti numeraalin jäljessä osoittaa koko NP:n indefiniittiseksi, esim. kolme Sibeliuksen laulua (a); numeraalin edessä oleva määrite taas osoittaa NP:n tulkinnan jäännöksettömäksi ja siis määräiseksi, esim. Seppälän kolme kuunnelmaa (b) (» § 571). Käytössä on tosin vaihtelua. Kun lauseke on subjektina, määräisyystulkintaan vaikuttaa norminmukaisessa yleiskielessä myös verbin kongruenssi. Kun subjektina on numeraalin sisältävä, muodoltaan yksiköllinen NP, verbi on yleensä yksikössä (Kolme miestä ryösti pankin), mutta monikkokongruenssilla osoitetaan määräisyyttä myös kun subjekti on muodoltaan yksiköllinen: Kolme miestä jäivät kiinni samoin kuin Nuo kolme miestä jäivät kiinni (» § 1276).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Yleistä

Numeraalit sanaluokkana

Moniosaiset numeraali-ilmaukset

Numeraali substantiivilausekkeessa

Numeraalit muissa kuin lukumäärän ilmauksissa

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot