Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Numeraalit > Numeraalit muissa kuin lukumäärän ilmauksissa > § 791 Kuuden kertotaulu, Kirkkokatu kuusi, kuusi vs. kutonen

§ 791 Kuuden kertotaulu, Kirkkokatu kuusi, kuusi vs. kutonen

Numeraaleja käytetään myös tavallisen substantiivin tavoin, niin että ne eivät ilmaise lukumäärää. Ne voivat tarkoittaa mm. lukuarvoa tai numeroa:

 
kuuden kertotaulu | Yhdeksän on pariton luku ~ onnennumeroni.

Kun numeraali ei ilmaise lukumäärää, sillä ei ole numeraalin kieliopillisia ominaisuuksia: siihen ei liity laskettavien määrää osoittavaa NP:tä niin kuin liittyy esim. tapauksissa yhdeksän numeroa ja kahdessatuhannessa vuodessa.

Tavallinen lukumäärää ilmaisematon numeraalin käyttöyhteys ovat kellonajan ilmaukset:

 
Kello on viisi ~ puoli viisi ~ viisitoista yli viisi. | Lähdetään viideltä. | Ravitsemisliikkeen saa pitää auki kello kahden ja viiden välisenä aikana, – –. (l) | Jo Turun keskustan puoli viiden ruuhkassa mielemme valtaa lähes kosminen ihmetys ja kauhu. (l)

Substantiiviset numeraalit esiintyvät myös mm. puhelinnumeroina, osoitteiden osina (Kirkkokatu kuusi), arvosanoina (saada yhdeksän miinus), tuotemallien erottimina (Nokian 3310) sekä liikennevälineiden tunnuksina (kuusitoista ’bussi numero 16’). Puhutussa kielessä ilmaistaan 20:tä suuremmat numerot näissä yhteyksissä usein luettelemalla osat (Windows yhdeksän viisi ~ ysiviis) pikemmin kuin yhdysnumeraalilla (Windows yhdeksänkymmentäviisi).

Numeroa ja numeron avulla nimettyä konkreettista oliota kuten bussia ilmaistaan tyypillisesti numeraalin substantiivijohdoksella, joita ovat ykkönen, kakkonen, kolmonenkahdeksikko, yhdeksikkö ja näiden puhekieliset variantit kasi, ysi, kymppi. Vastaavia ovat puhutussa kielessä myös rahayksiköistä käytetyt vitonen, kymppi, kybä, satanen, tonni. Nämä ovat kaikki tavallisia substantiiveja, jotka muun muassa saavat totaaliobjektina n-päätteen ja joihin voi liittyä adjektiivi- tai genetiivimäärite ja possessiivisuffiksikin. Samoin käyttäytyy mm. miljoona: Se oli ensimmäinen miljoonani (» § 776).

 
Tämä on ensimmäinen kymppini ~ *kymmeneni. | Mitä tekisit jos saisit tonnin ~ *tuhannen?

Silloin kun vastaavaa substantiivia ei ole, muukin numeraali voi saada n-päätteen: Näin kuudentoista ’bussin numero 16’. Tämä on mahdollista myös kun numero on osa nimeä:

 
– – Microsoft julkisti torstaina kauan odotetun uuden käyttöjärjestelmänsä Windows 95:n. (l) | Volvo on julkistanut uuden 900-sarjansa ensimmäisen automallin 960:n. (l) | Vaasan Sähkö omistaa Asunto-osakeyhtiö Kirkkopuistikko 2:n. (l)

Muuten substantiivinenkaan numeraali ei helposti saa n-päätettä eikä muutakaan sijaa. Sija ilmaistaan esimerkiksi tukisubstantiivirakenteella: Sain numeron viisi ~ *viiden (» § 567).

Huom. Rakennetyyppi numero viisi ilmaisee järjestystä kuten järjestysluvutkin: ilmaus osa (numero) viisi vastaa suunnilleen ilmausta viides osa. Se esiintyy esim. puhuttaessa rakennuksista (talo numero viisi), kilpailijoista (ehdokas numero viisi) ja aikakausjulkaisujen numeroista (Ylioppilaslehden numerossa viisi).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Yleistä

Numeraalit sanaluokkana

Moniosaiset numeraali-ilmaukset

Numeraali substantiivilausekkeessa

Numeraalit muissa kuin lukumäärän ilmauksissa

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot