Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Partikkelit > Partikkelit ja muut pikkusanat > Yleistä > § 792 Taipumattomista sanoista

§ 792 Taipumattomista sanoista

Sanaluokat jakautuvat taivutuksen perusteella kahtia: taipuviin, joita ovat verbit ja nominit, sekä taipumattomiin, joita ovat kaikki muut. Joillakin taipumattomiksi luokitelluista sanoista tosin on osittainen paradigma; tällaisia ovat esim. adverbit täällä, täältä, tänne; alla, alta, alle (» § 646, 687). Taipumattomat tai osittain taipuvat sanat, jotka voivat saada omia täydennyksiä tai määritteitä ja siten muodostaa lausekkeita, ovat adverbeja ja adpositioita. Niitä, joilla ei ole omia määritteitä, sanotaan partikkeleiksi. (» Asetelma 128; tarkemmin » § 794.)

Asetelma 128: Taipumattomien sanojen perusjako
Taipumattomat sanat
Osalla vajaita muotosarjoja Aina taipumattomat
adpositiot adverbit partikkelit

Partikkelien kategoria on sisäisesti heterogeeninen; siihen kuuluu useita alaryhmiä, jotka ovat keskenään hyvinkin erilaisessa käytössä ja jotka toisaalta menevät osin päällekkäin. Omanlaisiaan ovat verbin kanssa yhdysverbin muodostavat verbipartikkelit kuten syödä ylen, lyödä (itsensä) läpi; niitä käsitellään luvussa Verbit (» § 454455). Raja modaalisten adverbien ja partikkeleiden välillä on epämääräinen. Modaalisia adverbeja ja partikkeleita käsitellään luvussa Modaalisuus (» § 16011609). Tässä luvussa käsiteltävät partikkelien alaryhmät on esitelty asetelmassa 129.

Asetelma 129: Partikkeliryhmien jäsenet
Interjektioita Dialogipartikkeleita
ah, aah, aih, hihuu, huhhuh, hui, hyi, häh, höh, hm, mmm, oioi, pah, puh, pyh; hep, hiiop, seis; jess, kas (vain), oho, vau, yäk, äh, äš, kääk, häh, tä ahaa, aha, ai, jaa, j(a)aha, vai niin; joo, juu, mm, niin, no, aivan, kyllä, just, juuri, okei, tä, hä(h), (jees)
Huomionkohdistimia  
hei, hoi, haloo, pst; kato, kuule; muuten  
Lausumapartikkeleita Konjunktioita
ai, kai, ‑kO; mite(n)s, tokko, vai, entä; ja, et, eli, elikkä; sen kun, ni, viel(ä); no, ka, vaikka(pa); kato, mut(ta), muuten, jos(pa), kun(pa) ja, että, jotta, eli, mutta, tai, vai, sillä; koska, kun, jos, vaikka
Suunnittelupartikkeleita
eiku, niinku, siis, tai; t(u)ota, t(u)ota noin; jotenkin, ni(i)nku(n), silleen, tavallaan
Modaalipartikkeleita Sävypartikkeleita
tietysti, tietenkin, varmaan(kin), kai, ehkä, kaiketi, kenties, lie(nee), kyllä, toki, totta kai, tuskin, ei; muka(mas), kuulemma, tiemmä, näemmä, näet aina, ny(t), sit(ten), vast(a), viel(ä), ‑hAn, ‑pa(s)/pä(s), ihan, kyl(lä), oikein, oikeestaan, sitä, tosiaan, vaan, vähä(n), melkein
Fokuspartikkeleita Intensiteettisanoja
myös, ‑kin, -kAAn; jopa, peräti, vieläpä, ainoastaan, pelkästään, vain, etenkin, varsinkin, vallankin, juuri, just; itse, ainakin, edes, saati, hädin tuskin; tasan, tarkalleen, täsmälleen, jo, vielä, enää aivan, ihan, oikein, niin, (noin, näin), hyvin, kovin, perin, sangen, varsin, ylen, kyllin, tasan, tosi, täys(in), (ei) järin ~ kovin ~ erityisen
Likimäärän ilmaisimia
aika, melko, noin, joku, jotain, siinä

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Partikkelit ja muut pikkusanat

Dialogipartikkelit

Lausumapartikkelit

Konjunktiot

Sävypartikkelit

Fokus- ja asteikkopartikkelit

Temporaalisia ja lokaalisia partikkeleita

Intensiteettipartikkelit

Interjektiot

Partikkeliketjut

Rajankäyntiä

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot