Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Partikkelit > Lausumapartikkelit > Muut lausumapartikkelit > Lausumapartikkelit puhetoimintojen merkkinä: jos, muuten, ni(in) > § 811 Lausumapartikkelina niin ~ ni

§ 811 Lausumapartikkelina niin ~ ni

Sanalla niin eri ääntämysvariantteineen on keskustelussa useita erilaisia käyttöjä partikkelina. Dialogipartikkelina nii(n) voi muodostaa vuoron yksin (» § 1046). Intensiteettimääritteenä se liittyy adjektiiviin tai adverbiin: niin kaunis, niin kovin kauan (» § 664). Lausumapartikkelina se on keskustelussa yleinen, ja sellaisena se esiintyy myös lyhentyneenä muodossa ni.

Lausumapartikkelina ni(in) kytkee toisiinsa yhdyslauseen osia, joista edellinen alkaa konjunktiolla jos, kun, koska tai vaikka. Tässä käytössään niin esiintyy myös kirjoitetussa tekstissä (a) (» § 1120). Puhutussa kielessä ni-partikkeli kytkee muunkinlaisia rakenteita toisiinsa. Alkuun lohkeavissa rakenteissa ni(in) esiintyy syntaktisen etiäisen ja lauseen välissä (b) (konstruktiosta » § 1018). Jos lauseen alussa on raskas ja kompleksinen ilmaus, ni voi sijaita keskellä lausettakin (c).

(a)
Vaikka katutasossa ollaan, niin ikkunat kannattaisi kuitenkin pestä. (l) | Koska muutokseen ei osattu reagoida viisaasti, niin huonosti kävi. (l) | – – jos me mennään sillon keskiviikkona sinne juhliin ni pitäs olla sit semmonen kampaus et se kestää. (p)
(b)
Yks toinen kaveri toi Virran Petri niin (.) se vois tulla sillee soittaan muutaman biisin. (p)
(c)
Mite sul o se keikka sielä (.) Haapajärvellä niin mihin saakka sää arvioisit et se vois kestää. (p) | Joo ja ja muutenki siis Rakessa ni ei ei oltu kyl ajan tasalla ollenkaan. (p)

Puhuja voi yhdistää ni-partikkelilla toisiinsa myös perättäisiä päälauseita esim. kertomuksessa. Tällöin lauseiden välillä on usein kausaalinen suhde (d). Lisäksi se toimii merkkinä, joka osoittaa paluuta puheenaiheen päälinjalle esim. referaatin, parenteettisen lauseen tai itsekorjauksen jälkeen (e).

(d)
Hän tuli tiskin yli niin minä menin ovesta ulos ja pistin oven lukkoon niin hän jäi sinne sitte. (p) | – – on ollu tässä tätä vähän tätä rahankiinnitystä nin ei sillai uskalla paljon [ostaa] (p) | Saatte laittaa päälle sieltä niin katotaan sitä jalkaa vähä vielä niin mä katon että, minkä verran se nyt vaivaa se kihti siälä. (P)
(e)
Niillä menee läpi sit tälläset niinku tää hymy et sä oot nii valoinen- valoisa ja myönteinen ja hymyilevä kyl sä varmasti onnistut ja muuta ni. ni mä sanoin omalla kohdalla et kylhän sä hymyilet ihan nätisti mutta – –. (P) | Mul on tota nää on ollu kaikki tästä näi mitä nytte mä sain semmosta rasvaa nii nää on ollu kaikki ihan punasena tästä. (P) | mä poljin tuolta (.) tuolta tuolta (.) Järvikyästä. Eiku sieltä Keskiseltä. niin tohon kotio – –. (P)

Vastaanottaja voi keskustelussa aloittaa ni-sanalla vuoronsa (f), jolloin se on merkkinä siitä, että hän ohjaa keskustelun välijakson jälkeen takaisin päälinjalle.

(f)
Missu: Miten se
Siiri: Älä kerro vielä muille mää kerron itte ni,
Missu: Juu en kerro.
Siiri: k krhm krhmm
Missu: Ni mitä tota miten se tapahtu oikee. (p)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Partikkelit ja muut pikkusanat

Dialogipartikkelit

Lausumapartikkelit

Konjunktiot

Sävypartikkelit

Fokus- ja asteikkopartikkelit

Temporaalisia ja lokaalisia partikkeleita

Intensiteettipartikkelit

Interjektiot

Partikkeliketjut

Rajankäyntiä

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot