Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Partikkelit > Konjunktiot > Konjunktioiden rakennetyypit > § 813 Yksiosaiset ja kieltoverbin tai liitepartikkelin sisältävät

§ 813 Yksiosaiset ja kieltoverbin tai liitepartikkelin sisältävät

Morfologiselta rakenteeltaan konjunktiot ovat yksiosaisia, liitto- tai parikonjunktioita. Suurin osa konjunktioista on yksiosaisia: eli, että, ja, jahka, jos, jotta, koska, kuin, kun, kunnes, mikäli, mutta, saati, sekä, sillä, sun, tai(kka), vai, vaan, vaikka, ynnä. Additiivinen liitepartikkeli ‑kä on liitekonjunktio, sidonnainen morfeemi joka liittyy kaikissa persoonissa taipuvaan kieltoverbiin: enkä, eikä, äläkä jne.

 
Liikaa ei saa kiintyä mihinkään, ei kehenkään, ei paikkaan eikä kotiin, ei ihmiseen eikä eläimeen. (k) | – – emme sano juuta emmekä jaata. (l) | Kuuntele äläkä keskeytä. (k)

Muutamilla yksiosaisista on taipumus sulauttaa itseensä kieltoverbi tai jokin liitepartikkeli. Kieltoverbin takia ellei ja jollei ovat persoonissa taipuvia konjunktioita. Kieltoverbi voi yhdistyä myös muutamiin vokaaliloppuisiin konjunktioihin, jolloin konjunktion loppuvokaali katoaa kieltoverbin loppu-e:n edellä: ettei, vaikket sekä puhutussa kielessä koskei ja jossei (» § 141).

 
Arvaa, ellet tiedä. (l) | Tajusin, että jollen voi kokonaan antautua koripalloilulle, on parasta, etten palaa ollenkaan. (l) | Kirsin olisi pitänyt siivota hiekkalaatikko, muttei hän viitsinyt. (k) | Ei tule ikävä, vaikken kuulekaan Ilusta viikkoon. (k) | Ei nää Timon tyttöjä ole, koskei ole äitin näköstä. (Miehikkälä, MA)

Useaan adverbiaalikonjunktioon voi yhdistyä jokin liitepartikkeli. Leksikaalistuneita ovat joskin ~ joskaan ja kunhan. Ne esiintyvät adverbiaalisissa ja rinnasteisissa kytköksissä samoin kuin vaikkakin ~ vaikkakaan. Konjunktion koska ja liitepartikkelin ‑pa yhdistelmä koskapa esiintyy lähinnä lisäävissä kytköksissä (vaikkapa, jospa, kunpa lausumapartikkeleina » § 833). Josko puolestaan aloittaa alisteista kysymyslausetta (» § 1703). Vaiko esiintyy samoissa konteksteissa kuin vai.

 
– – verhoilu on pirteä, joskaan ei välttämättä jokaisen makuun. (l) | Ei mitään hätää, kunhan otamme kylmän rauhallisesti. (l) | Tarkoitus on käydä kunnollinen, vaikkakin melko lyhyt vaalikampanja. (l) | Kai ne olivat joskus jotain toisiaan kohtaan tunteneet, koskapa olivat menneet naimisiin. (k) | Kuusi epäili, josko tarinasta ylipäätään voidaan erotella sankareita tai konnia. (A) | Vaikeaa on selvittää kumpi on suurempi elämän vaiko kuoleman pelko. (l)

Huom. Konjunktion tavulukua lisäävä liiteaines ‑(k)kA yhdistyy konjunktioihin eli, tai, saati (» § 138).

 
Todellinen mullistus on sähköinen raha elikkä älykortti. (l) | Ei pidä mennä avaamaan ovea tuntemattomille oli sitten yö taikka päivä. (l) | – – emme pysty näkemään mahdollisuuksiemme rajaa, saatikka loppuamme. (k)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Partikkelit ja muut pikkusanat

Dialogipartikkelit

Lausumapartikkelit

Konjunktiot

Sävypartikkelit

Fokus- ja asteikkopartikkelit

Temporaalisia ja lokaalisia partikkeleita

Intensiteettipartikkelit

Interjektiot

Partikkeliketjut

Rajankäyntiä

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot