Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Partikkelit > Konjunktiot > Konjunktioiden syntaktiset ryhmät > Rinnastuskonjunktiot > § 817 Rinnastuskonjunktioiden piirteitä

§ 817 Rinnastuskonjunktioiden piirteitä

Rinnastuskonjunktiot kytkevät toisiinsa syntaktisesti samanfunktioisia ja toisistaan syntaktisesti riippumattomia elementtejä. Rinnastuskonjunktio sijoittuu kytkemiensä elementtien väliin. Sananosien, sanojen ja lausekkeiden tapauksessa riippumattomuus tarkoittaa samaa syntaktista suhdetta molempia hallitsevaan elementtiin (a). Lauseita rinnastettaessa riippumattomuus tarkoittaa sitä, ettei kumpikaan lause sisälly esimerkiksi toisen kysymyksen tai kiellon vaikutusalaan vaan muodostaa muodollisesti ja semanttisesti itsenäisen lauseen (b) (» § 1089).

(a)
– – talkkari ja naapurit tulivat. (k) | Mitä hän pelkäsi, autoja vai liikennettä? (k)
(b)
Uransa päätöstä Thomas ei halua ajatella, mutta yhden asian hän tietää jo nyt: Valmentajaa minusta ei tule koskaan. (l) | Voiko johdon kaivaa nurmikkoon, ja onko sillä vaikutusta kuvanlaatuun? (l)

Koska rinnastuskonjunktiot ovat rinnastettavien välissä, ne eivät voi suoraan seurata toista konjunktiota: *mutta ja, *ja tai. Poikkeuksena tästä on parikonjunktion ensimmäinen jäsen; parikonjunktio rinnastaa tällöin yleensä lausekkeita:

(c)
Tuotantopuolen hoitelee sama vanha kotoinen kanalaji –, mutta sekä tuotantovälineen että tuloksen parantamiseen on pyritty. (l) | Koska sekä ristikon tekeminen että siitä kuormaaminen vaativat suuren tilan, ei sitä tule sijoittaa sellaiseen kohtaan, jossa kasvavat puut estävät työtä. (l) | Pakollisiksi aineiksi luonnontieteilijöille jäivät latina sekä joko filosofia tai historia. (k)

Sanalla sillä on monia rinnastuskonjunktion piirteitä. Kuten muutkin rinnastuskonjunktiolliset lauseet sillä-lause esiintyy yhdyslauseen jälkiosana. Sillä-lause on myös edeltävästä lauseesta siinä suhteessa riippumaton, ettei se voi kuulua sen kiellon vaikutusalaan, toisin kuin adverbiaalimääritteenä esiintyvä koska-lause (» § 1129). Mutta toisin kuin tyypilliset rinnastuskonjunktiot sillä ei kuitenkaan voi kytkeä kahta että- tai relatiivilausetta, eivätkä ellipsit ole sillä-lauseessa mahdollisia.

(d)
Tampereen päättäjät osaavat arvostaa suurtapahtumia, sillä kaupungin elinkeinoelämä hyötyy niistä merkittävästi. (l) | Toimeentulostani en ollut huolissani, sillä paljon en tarvinnut enkä halunnut, – –. (k)

Huom. Saati-sana kytkee toisiinsa ensisijaisesti lausekkeita ja muodostaa partikkeliketjuja (saati sitten, saati että):

 
Tämä on yhteisön sisälläkin vaikea kysymys, saati sen ulkopuolella. (l) | harva urheilija edes pääsee olympialaisiin, saati sitten voittaa niissä. (yo) | Yliopistolla ei ole juuri esimerkkejä edes tieteidenvälisestä kohtaamisesta, saati että mentäisiin akateemisen maailman ulkopuolelle. (L)

Merkitykseltään saati on lähellä asteikkopartikkeleita jopa, edes. Se esiintyykin usein skalaarisissa lisäyksissä; vrt. Tämä on yhteisön sisälläkin vaikea kysymys saati sen ulkopuolella (» § 849).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Partikkelit ja muut pikkusanat

Dialogipartikkelit

Lausumapartikkelit

Konjunktiot

Sävypartikkelit

Fokus- ja asteikkopartikkelit

Temporaalisia ja lokaalisia partikkeleita

Intensiteettipartikkelit

Interjektiot

Partikkeliketjut

Rajankäyntiä

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot