Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Partikkelit > Konjunktiot > Konjunktioiden syntaktiset ryhmät > Yleiskonjunktio että ja vertailukonjunktio kuin > § 819 Että- ja kuin-konjunktioiden piirteitä

§ 819 Että- ja kuin-konjunktioiden piirteitä

Että (puhutussa kielessä myös et) on syntaktiselta kannalta yleiskonjunktio; sillä ei ole samalla tavalla omaa merkitystä kuin adverbiaali- ja rinnastuskonjunktioilla. Että kertoo lauseiden välisestä suhteesta vain sen, että konjunktiollinen lause on toisen osa: joko lauseenjäsentehtävässä esim. objektina tai subjektina (a) tai sitten määritteenä erityyppisissä rakenteissa (b). Että muodostaa kiteytyneitä sanaliittoja mm. se-pronominin ja niin-sanan kanssa (siksi että, niin että). (» § 11601161; et(tä) lausumapartikkelina » § 1032.)

(a)
Sanoin heille, että me olemme liian pieniä. (l) | On hyvä, että asioista puhutaan, – –. (l)
(b)
– – osa porukasta oli niin kokenutta, että he tiesivät, että mitä tahansa voi sattua. (l) | Onko todella niin että tutkijoilla on loppunut usko omaan järkeensä? (l) | Erityisen miellyttävää olisi kun työttömyys poistuisi siten, että kaikki lyhentäisivät työaikaa. (l) | Otto Kivivuori tiesi Pohjantähdessä, ettei Janne Kivivuori lakikirjoja siksi lue, että aikoisi niitä noudattaa, vaan siksi, että osaisi lain kiertää. (l)

Sana kuin, puhutussa kielessä myös ku(n), on omanlaisensa konjunktio, jota voi nimittää vertailukonjunktioksi. Syntaktiselta kannalta kuin ei ole selvä rinnastuskonjunktio, koska se ei kytke kahta toisistaan riippumatonta lause(ke)tta. Esimerkiksi lauseessa Maija on pitempi kuin Matti konjunktiota kuin seuraava lauseke ei ole syntaktisesti rinnasteisessa suhteessa edeltävään. Sana kuin on rinnastuskonjunktion kaltainen kuitenkin sikäli, että se voi kytkeä mitä hyvänsä elementtejä, jopa yhdyssanan osia toisiinsa.

 
Kenttäriippuvaisten käyttäytyminen ei ollut epävarmempaa kuin ‑riippumattomien. (ou) | Muiden kuin itäisten ydinvoimaloiden vaikutuspiirissä olevien tulevaisuuden en uskokaan olevan uhattuna sen enempää ydinaseiden kuin ‑voimaloidenkaan taholta. (yo)

Rakenteen jälkiosana oleva kuin-lause on tavallisesti elliptinen. Kuin-lauseessa voi olla myös finiittiverbin ellipsiä, jollainen muutoin käy vain rinnasteisissa lauseissa (» § 1195):

 
Silloin 800 markan sahan hankkinut saa enemmän aikaan kuin laiskempi kaveri kahta kalliimmalla työkalulla. (l)

Rinnastuskonjunktion kaltaista kuin-sanassa on sekin, että kuin-lause ei esiinny yhdyslauseen etujäsenenä, toisin kuin adverbiaalikonjunktiolliset lauseet, esim. Vaikka sataa, minä lähden.

Kuin-konjunktion sisältämä lause(ke) voi toimia komparatiivin tai muun vertailu- tai suhteutussanan täydennyksenä (» § 636637).

 
Kodin rauhassa monen työteho on parempi kuin konttorissa. (l) | Setripuuhun koputtaminen toimisi varmasti yhtä hyvin kuin kalliit vakuutukset. (A) | Onks se sama järjestely ku viimeks. (p)

Silloin kun kuin-sanan sisältämä lause(ke) esiintyy ilman edeltävää vertailu- tai suhteutussanaa, kuin vastaa merkitykseltään ilmausta niin kuin tai samoin kuin. Tällainen kuin-rakenne toimii esim. tavan adverbiaalina tai predikatiivina. Tällöin kuin-sanaan voi liittyä astemääritekin, esim. aivan kuin, mikä on adverbin ominaisuus.

 
Pääministeri puhuu kuin opettaja luokalleen. (l) | Laitetta ajetaan aivan kuin polkupyörää. (l)

Vastaavasti kuten on vertaileva sana, joka esiintyy usein myös sanan esimerkiksi yhteydessä: Muutosjohtajia haetaan edelleen, aivan kuten ennenkin (l); Sateet lisääntyvät nykyisinkin sateisilla alueilla, kuten esimerkiksi Euroopassa (l).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Partikkelit ja muut pikkusanat

Dialogipartikkelit

Lausumapartikkelit

Konjunktiot

Sävypartikkelit

Fokus- ja asteikkopartikkelit

Temporaalisia ja lokaalisia partikkeleita

Intensiteettipartikkelit

Interjektiot

Partikkeliketjut

Rajankäyntiä

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot