Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Partikkelit > Sävypartikkelit > Yleistä > § 821 Mitä ovat sävypartikkelit?

§ 821 Mitä ovat sävypartikkelit?

Sävypartikkelit tuovat lausuman propositionaalisen merkityksen oheen jonkin lisämerkityksen eli sävyn. Kullakin partikkelilla on jokin väljähkö oma merkitys, joka saa lopullisen tulkinnan sen mukaan, missä kontekstissa – millaisessa lausumassa ja vuorossa ja missä kohden keskustelua – partikkeli esiintyy. Ne sävyttävät lausumaa samaan tapaan kuin sanajärjestys tai prosodiset keinot. Raja lausumapartikkeleihin päin on häilyvä. Lausumapartikkelit sijaitsevat kuitenkin tavallisesti lauseen tai lausuman alussa sekä ovat merkitykseltään helpommin luonnehdittavia.

Sävypartikkelit esiintyvät vain lauseen- tai lausumansisäisinä ja ovat puheessa tyypillisesti painottomia. Painottomuudesta seuraa äänneasun redusoitumista; osa sävypartikkeleista onkin sanan loppuun sijoittuvia liitepartikkeleita (» § 126137). Asetelmassa 134 on lueteltu keskeisiä sävypartikkeleina käytettäviä sanoja ja liitteitä. Luokka on avoin: tähän siirtyy sanoja muista partikkeliryhmistä ja sanaluokista.

Asetelma 134: Sävypartikkelit
Itsenäisiä
sävypartikkeleita
Kliittisiä
sävypartikkeleita
aina, nyt, sit(ten), vasta ‑hAn, ‑pA, ‑s
sitä -pAs
kyllä, oikein, oikeastaan  
ihan, vaan ~ vain  

Sävypartikkelit eivät muodosta lausumaa eivätkä vuoroa yksin. Ne eivät käy yksin vastaukseksi kysymykseen, eikä niitä liioin voi fokusoida eikä kieltää. Itsenäisenä sanana toimivat sävypartikkelit voivat sijaita useassa eri kohden lausumaa, lausemuotoisessa lausumassa yleensä joko subjektin tai finiittiverbin jäljessä. Liitepartikkeleilla ‑hAn, ‑s ja ‑pA(s) on kiinteä paikkansa lausuman alussa olevan lausekkeen liitteenä.

Samassa lausumassa voi esiintyä useampi kuin yksi sävypartikkeli ja jotkut niistä esiintyvät toistuvastikin samassa lausumassa. Sävypartikkeleista voi muodostua myös ketjuja, esim. sitä vasta, nyt sit jne. (» § 859).

 
Lääkäri: Mitenkäs ne niskat nyt sitten on.
Potilas: No ne on jumissa nytkii taas sitte, (P)

Jokseenkin kaikilla sävypartikkeleina toimivilla itsenäisillä sanoilla on olemassa rinnakkaismuotona (potentiaalisesti painollinen) variantti, joka toimii jonkin toisen sanaluokan sanana: adverbina (» § 823), pronominina (» § 827) tai jonkin toisen partikkeliluokan jäsenenä (» § 828). Sävypartikkeleihin siirtyy sanoja muista partikkeli- ja sanaluokista. Esimerkiksi proadverbit täs(sä) ja siinä ovat joissain yhteyksissä pitkälle partikkelistuneita: On siinä mulla kanssa ystävä; Ei täs ny mitään niin ihmeitä ole.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Partikkelit ja muut pikkusanat

Dialogipartikkelit

Lausumapartikkelit

Konjunktiot

Sävypartikkelit

Fokus- ja asteikkopartikkelit

Temporaalisia ja lokaalisia partikkeleita

Intensiteettipartikkelit

Interjektiot

Partikkeliketjut

Rajankäyntiä

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot