Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Partikkelit > Sävypartikkelit > Itsenäiset sävypartikkelit > Ei-temporaaliset nyt, sit(ten), aina ja vasta > § 824 Partikkelin nyt aikaansaamia sävyjä

§ 824 Partikkelin nyt aikaansaamia sävyjä

Partikkelin aikaansaama sävy riippuu siitä, missä puhefunktiossa se lausuma on, johon partikkeli liittyy. Kieltolauseissa nyt on yleinen. Kiellot ovat jo sinänsä kontekstisidonnaisempia kuin myönteiset lausumat: ne kieltävät jotakin edellä sanottua (a–b) tai oletettua (» § 1616). Kieltolauseet, joissa on nyt-partikkeli, jättävät kiellon jotenkin auki tai ennakoivat jatkoa; usein ne asettuvatkin muottiin ei nyt x mutta y:

(a)
S: Onko gradu valmis,
V: No se on ei se nyt aivan valmis mut ↑sanotaan että viimeistelyä vaille? (p)
(b)
S: No mitä Jonna on pystys vielä.
V: Ei: ku se vähä heräs tuoho puhelimen
S: nAi: pentele,
V: Tai ei se ny heränny mut se vaa vähä möykkää siin, (p)

Vaihtoehtokysymys edellyttää tietyntyyppistä vastausta siitä riippuen, miten se on muotoiltu: siitä näkyy kysyjän käsitys puheena olevasta asiasta. Jos kysymykseen sisältyy partikkeli nyt, odotuksenmukainen vastaus on toinen kuin partikkelittoman tai kielteisen kysymyksen edellyttämä. Esimerkissä (c) on ensin alkuperäinen tapaus ja sitten erityyppisten vaihtoehtokysymysten mahdolliset vastaukset.

(c)
Milla: Huu huhh, On kyllä tosi mukava olla teällä
Jaana: Joo on varmasti. Ihmiste ilmoilla,
Milla: Mm m, Nii ja ennen kaikkee poissa anopi silimistä heh heh
Jaana: Joo, onks se nyt nii hirmune.
Milla: Täh,
Jaana: Onks se nyt nii hirmune.
Milla: Noh, miten sen nyt ottaa (p)
 
A Onks se hirmunen? On ~ Ei
B Eiks se oo hirmunen? On (se).
C Onks se nyt nii hirmunen? No ei (oikeastaan).

Myönteisissä väitelauseissa ny(t)-partikkelin tulkinta on vaikeimmin täsmennettävä; se tuntuu tekevän mielipiteistä vähemmän varmoja kuin ne partikkelittomina olisivat. Usein sen sisältävät väitteet esittävät puhujan selostuksen omasta toiminnastaan tai ajattelustaan (d), tai sitten subjektiivisen käsityksen tai kannanoton (e). Esimerkissä (d) oma pohdiskelu on myös sanallisesti eksplikoitu.

(d)
V: Riitti siitä [kankaasta] vai.
S: Riitti ois vittu sitä oli kuule vaikka tuplasti. Mä vaan mietin sitte että siinä nyt on viäl mahdollisuus että tota siitähä saa vaikka teltan alle laitettuu sen jos haluaa. (p)
(e)
Toi nyt on vähän tulkinnanvarainen kysymys. | Mull on tossa viimene rulla saat sen se on kahenkymmenen neljän kuvan et sil nyt kuvaa jonkun verran jo, (p)

Huom. Marginaalisemmin nyt-sanaa käytetään vuoron sisällä lausuman alussa puhenaiheesta toiseen siirtymisen merkkinä:

 
Kun tässä lähdettiin liikkeelle ja puhuttiin siitä mikäs, on käytännössä, se, niinkun se tavoite meillä, niin se oli kai, mää määrittelin sen lukijaksi kasvaminen. Nyt, mitä tulee noihin metodeihin niin eihän se tavote ollu että selittäjäksi, kasvaminen tai kasvattaminen eli ensin tulee se että kirjoja luetaan. (P)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Partikkelit ja muut pikkusanat

Dialogipartikkelit

Lausumapartikkelit

Konjunktiot

Sävypartikkelit

Fokus- ja asteikkopartikkelit

Temporaalisia ja lokaalisia partikkeleita

Intensiteettipartikkelit

Interjektiot

Partikkeliketjut

Rajankäyntiä

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot