Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Partikkelit > Sävypartikkelit > Kliittiset sävypartikkelit ‑hAn, ‑pA, ‑s > Liitepartikkeli ‑s > § 837 Liitepartikkeli -s kysymyssanoissa

§ 837 Liitepartikkeli -s kysymyssanoissa

Kysymyssanoihin liittyessään s-partikkeli tuo lausumaan lisämerkityksen ’oikein’ tai ’oikeastaan’. Se esiintyy retorisissa ja muistelukysymyksissä kuten millos se nyt oli tai mites se menikään. Rutiinikysymykseen Mitäs kuuluu? on katsottu liittyvän oletus siitä, etteivät uutiset ole merkittäviä; rutiinivastaus onkin muotoa Mitäs tässä. Tapauksittain kysymyksen implikaationa on myös ’ei kuuluisi olla ~ tehdä’ (a). Tällöin lausuman tulkintaan voi puhuteltavalle osoitettuna sisältyä esim. arvioivaa (b) tai kuulustelevaa (c) sävyä. Toisaalta partikkeli esiintyy myös tiedustelevissa kysymyksissä, joita ei tulkita sävyltään negatiivisiksi. Implikaationa on, että kysyjä tietää tai hänen oletetaan tietävän vastauksen (c) tai kysymys tähtää vain vastaajan puhuttamiseen (d) (partikkeleista mites ja entä(s) » § 802).

(a)
Kuinkas nyt suu pannaan? | Ja ihmiset ympärillä kyselevät, että missäs se sulhanen viipyy. [ei kuuluisi viipyä] (k)
J: Yhet vanhemmat oli hakenu sellast nimee lapselle et Ainut Vain Marjaana. – – Ja sit sukunimi. (.) Niinku Ainut Vain ni sitä ei hyväksytty.
S: No mitäs siin oli vikana sitte. [ei siinä mitään vikaa ole] (p)
(b)
Mikäs mies te oikein olette? Meillä päin ei virkavaltaa vastusteta. (k) | Markus vilkaisi vierelleen ehtinyttä Mariaa ja kääntyi taas katsomaan luistelijaa. – Mikäs sinut tänne lennätti? (k) | No niin – kukas teistä on laittanut lehtiroskikseen mustan jätesäkin? (k)
(c)
[Opettaja:] Eikös kertolasku tehä ennen vähennyslaskua eikö nii. (p; Auvinen 2001) | [Lääkäri:] Koskas teistä on viimeksi katottukaa sokeria ja tämmösiä asioita. (P) | Kuinkas paljo teillä nitroja kuluu. (P) | [Asiakas hovimestarille:] Kuinkas suuri jono siin yleensä on. (p)
(d)
No mitäs kaikkee sinä [lapsi] oot lomalla tehny. | Millonkas se alako. (p; Raevaara tulossa) | [Opettaja:] No minkäslaine aamu teillä tänään on ollu? (p; Auvinen 2001) | [Lääkäri:] Ni minkäslaista ongelmaa. ~ Mitäs murheita. (P)

Huom. Lisäksi on kiteytyneitä sanontoja, joissa s-partikkeli on liittyneenä kysymyspronominiin; selvin konstruktio on mikäs x:n on ollessa (ks. Kotilainen 2004).

 
– Mitä kuuluu? – Mitäs tässä. ~ *Mitä tässä. | Mikri Vuoma oli tuonu meile hillat, sienet, potut ja poronlihat. Mikäs meän oli ollessa. (k)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Partikkelit ja muut pikkusanat

Dialogipartikkelit

Lausumapartikkelit

Konjunktiot

Sävypartikkelit

Fokus- ja asteikkopartikkelit

Temporaalisia ja lokaalisia partikkeleita

Intensiteettipartikkelit

Interjektiot

Partikkeliketjut

Rajankäyntiä

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot