Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Partikkelit > Interjektiot > Interjektioiden äännerakenne ja syntaksi > § 857 Erikoista äännerakenteessa ja syntaksissa

§ 857 Erikoista äännerakenteessa ja syntaksissa

Osa interjektioista noudattaa suomen fonotaktisia eli sanahahmon rajoituksia, esim. ai, oho, hui, mutta interjektioihin sisältyy myös useita fonotaksia rikkovia muodosteita (» § 30). Niissä voi esiintyä sananalkuisia ja ‑loppuisia konsonanttiyhtymiä (slurp, klunk, krääh) sekä sanan lopussa muitakin konsonantteja kuin dentaaleja: pyh, k, öhöm, hep. Interjektion voi muodostaa pelkkä konsonantti tai konsonanttiyhtymä: šš, hm, pst. Interjektioissa esiintyy myös geminaatta-h, jota ei muuten yleiskielessä esiinny (ohhoh, hyhhyh), astevaihtelun vastaisia muotoja (kippis, uppista eikä *upista) sekä runsasta ä‑, ö- ja y-vokaalien käyttöä, myös -diftongeja kuten yäk, byääh, ei kuitenkaan vokaalisoinnun rikkomista: *öhom, *hyhhuh. Lisäksi on joitakin yhdyssanamaisia interjektioita, joita ei kuitenkaan voi erotella erillisiin merkityksellisiin osiin: herttileijaa, heipparallaa, uppistakeikkaa.

Kaksitavuisten interjektioiden yhteinen ominaisuus dialogipartikkelien kanssa on, että niissä sanan pääpaino voi sijaita toisellakin tavulla: haloo, hyhhyh, oho, öhöm, avot. Seuraavassa on nuolella osoitettu sitä, että toinen tavu voidaan lisäksi lausua ensimmäistä korkeammalta.

 
P: Vähän aikaa ku nyittiin ni mä tempasin sielt semmosen yli puoltoistkilosen raudun.
S: O↑ho (p)

Interjektiot esiintyvät yleisesti kahdentuneina: voi voi, huh huh, hei hei, mihin joskus liittyy selvä merkityserokin: ai ilmaisee interjektiona kipua, kahdentunut ai ai lisäksi mm. torumista tai päivittelyä, samoin kuin kahdentunut no no.

Syntaktisesti interjektiot eroavat muista partikkeleista siinä suhteessa, että ne voivat muodostaa lausekkeen tapaisen konstruktion, joskin hyvin tiukoin rajoituksin. Ensinnäkin tietyt affektia ilmaisevat interjektiot muodostavat konstruktion nominatiivi- tai partitiivimuotoisen nominaalisen lausekkeen (a–b), mutta myös adverbin tai partikkelin (c) tai sellaisen lauseen kanssa, jonka alussa on lausumapartikkeli että tai kun (d–e).

(a)
voi ~ hyi sinua, huh hellettä ~ tätä elämää
(b)
voi harmi, hyi kamala ~ saatana | voi vittu mikä jätkä | voi miten mukava | ai ku kiva.
(c)
ai ~ voi sentään ~ yhden kerran; voi ei
(d)
Voi että on kivaa! | Ai että sä kehtaat! | Voi ku väsyttää.
(e)
Voi kun olisi edes 100 hevosvoimaa enemmän – – Ari Vatanen huokaa – –. (l) | Mutta avot kun me maataan maassa nenä turpeessa ja pelätään ja vaihdetaan lipasta; se on tuskaisen hidas operaatio. (L)

Useimmat ryhmän (b) päivittelyt olisivat mahdollisia ilman interjektiotakin. Interjektiota voi pitää myös sitä seuraavan lausuman liitynnäisenä. Ku(n)-sanalla alkava lausuma ei puolestaan yksin ilmaise päivittelyä, vrt. *kun kiva. Ryhmän (c) tapaukset ovat idiomeiksi kiteytyneitä sanaliittoja.

Huom. Interjektioista voidaan johtaa ns. delokutiiveja eli puhetapaa tai olemista kuvailevia muiden sanaluokkien jäseniä. Nämä ovat etupäässä verbejä kuten huhuilla, hyssytellä, jahkailla, jossitella, niinkutella, nonotella, sössöttää, voihkia (» § 310). Delokutiivisia adjektiiveja ovat esim. ihmistä kuvailevat pejoratiiviset ilmaukset heihei, dingdong, titityy; substantiiveista vakiintunein on kiihkoilijaa tarkoittava hihhuli.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Partikkelit ja muut pikkusanat

Dialogipartikkelit

Lausumapartikkelit

Konjunktiot

Sävypartikkelit

Fokus- ja asteikkopartikkelit

Temporaalisia ja lokaalisia partikkeleita

Intensiteettipartikkelit

Interjektiot

Partikkeliketjut

Rajankäyntiä

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot