Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Partikkelit > Interjektiot > Huomionkohdistimet > § 858 Haloo, hei, kuule

§ 858 Haloo, hei, kuule

Interjektioiden kaltaisen pienehkön ryhmän muodostavat huomionkohdistimet kuten haloo, hei, hoi, pst; kuule(s). Ne esiintyvät yksin tai vuoron alussa, ja niihin voi liittyä puhutteluilmaus (» § 10771078). Partikkelit hei ja kuule esiintyvät kuitenkin myös vuoron keskellä tai lopussa. Näissä asemissa ne tuovat lausumaan muitakin sävyjä (» § 1039).

Huomionkohdistimet kuten pst, hei ja kuule voivat yksin tai puhutteluun liittyvänä aloittaa vastaanottajan huomiota etsivän esisekvenssin. Jos hei on vierusparin etujäsenenä, sen jälkijäsenenä voi olla partikkeli no (a) (termistä jälkijäsen » § 1197).

(a)
Lasse: Hei
Isä: No,
Lasse: Mun [auto] ei lähe. (p; Tekoniemi 1998)
 
Nina: Kuule.
Satu: Noh?
Nina: Kun meil täs on yks vieras – –. (p)

Subjektin tai finiittiverbin jäljessä huomionkohdistin esiintyy ehdotuksissa ja ainakin hei jonkin vasta tehdyn havainnon kertomisessa.

(b)
Mä yritän hei selvittää sen ja soittaa sulle iha hetken päästä. (P; Olin-Paarlahti – Saarelainen-Haila 2001) | Ja nyt ihan taas muistatte hei niit pikku yksityiskohtii. (p; Leskelä 1999) | Sit tulee nääs semmoinen vaihe nääs että kun mies haluaa haluaa nääs kokeilla. (p) | Homman lähtökohta kuules on se, että puuveneitä voi tehdä kolmella tavalla. (k) | kyl se on kuule niin kauhia outoo ette Janne o toises pääs – –. (p)

Huom. Muodoltaan partikkelia kuule muistuttavat kato(s), tietsä ~ tieks, näes ~ nääs ~ näätsä, jotka ovat niin ikään partikkelistuneet jonkin mentaalisen verbin indikatiivin tai imperatiivin 2. persoonan muodosta:

 
L: Onks ne kortisonihoidot
P: Ne on nyt loppu kato, mut tähän ei riitä tieks se yks tabletti enää päivässä. (P)

Nimitys huomionkohdistin ei kuitenkaan luonnehdi yhtä hyvin niitä, sillä niiden tehtävänä on lisäksi tai pikemminkin osoittaa vuoro selitykseksi tai merkitä sen sisältämä tieto tärkeäksi tai jollain tavalla odotuksenvastaiseksi. Ne eivät myöskään voi esiintyä yksin lausumaa muodostamassa vaan ainoastaan pitemmän vuoron osana. Näin ollen ne sijaitsevat sävy- ja lausumapartikkelien leikkauspisteessä (ks. Hakulinen – Seppänen 1992; A. Hakulinen ym. 2003).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Partikkelit ja muut pikkusanat

Dialogipartikkelit

Lausumapartikkelit

Konjunktiot

Sävypartikkelit

Fokus- ja asteikkopartikkelit

Temporaalisia ja lokaalisia partikkeleita

Intensiteettipartikkelit

Interjektiot

Partikkeliketjut

Rajankäyntiä

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot