Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Partikkelit > Partikkeliketjut > § 859 Partikkeliketjut puheessa: no niin, ai nii, jaa jaa

§ 859 Partikkeliketjut puheessa: no niin, ai nii, jaa jaa

Partikkelit esiintyvät puheessa varsin usein kaksi tai useampikin peräkkäin, ketjuna: vai niin, ai jaa juu, tai siis, juu ei. Partikkeliketju voi muodostaa yksin prosodisen kokonaisuuden, lausuman, joka toimii kokonaisena vuorona, tai sijaita vuoron alussa. Vuoron alussa se voi myös prosodisesti sulautua siihen, mitä seuraa. Partikkelien keskinäinen järjestys ketjussa on jokseenkin kiinteä, mutta niiden välillä ei ole selvää syntaktista riippuvuus- tai määritesuhdetta. Tällainen partikkelien välillä vallitseva puhtaasti lineaarinen syntaksi poikkeaa lauseensisäisestä hierarkkisesta syntaksista.

Asetelmassa 136 on tavallisimmista puhutun kielen partikkeleista muodostuneita yhdistelmiä eli partikkeliketjuja.

Asetelma 136: Partikkeliketjutyyppejä
  Lausuma Sävy Dialogi Modaali Liite
Lausuma mut et(tä)
et siis et
tai siis
jos nyt
kun nyt
vaikka nyt
et nii, joo et
no niin
no jaa/joo
no niin no
vai niin
  jospa
kunpa
ettäs
Sävy   nyt sit,
sitten vasta
sitä vasta
ny vaan
     
Dialogi joo mut
niin mut
ai mut
nii et, ai et
niin no
  just joo, joo ei
ai niin
ai joo
ai ja(h)a, vai niin
ai joo niin
niin kai sit
joo niin kai
ei kai
niinpä
niinhän
jooko
Modaali eiku kyllä vaan
kai nyt
  kyllä kai ~ varmaan
totta kai
kyllähän
kylläpä
tottapa
Interj.   hei vaan
hei sit
hei nyt sit
    heipä

Ketju voi olla toisaalta kiinteä sanaliitto kuten vai niin (a), jonka merkitys on suunnilleen ’ai’, tai se voi koostua erillisistä lausumista, kuten esimerkissä (b). Siinä vastausvuoro alkaa viidellä partikkelilla, jotka muodostavat kolme kokonaisuutta: nii + siis kato ku + kyllähä. Varsinkin silloin, kun kukin partikkeleista saa oman prosodisen hahmonsa ja kun ne siten myös toimivat erillisinä puhetoimintoina, ne eivät muodosta partikkeliketjua (» § 1004). Toisaalta partikkelien ketju voi muodostaa yhden prosodisen hahmon, kuten esimerkissä (c), jossa potilas osoittaa muistavansa hänelle kerrotun asian entuudestaan. Silti ketjun osilla voi olla kullakin oma merkityksensä: ai nii osoittaa että hän on kuullut asiasta ennenkin, juu joo taas lääkärin tiedon vahvistamista oikeaksi.

(a)
Virpi: – – Ville tekee läksyjä jotenka Virpi viettää tietysti koko illan puhelimessa.
Äiti: Vai niin.
Virpi: Näinhän se aina.
Äiti: No niin. (P)
(b)
E: Mm:.
P: Tulisiks sää sinne?
 (.)
E: Nii siis kato ku kyllähä meijä isä voi tuua mut.
P: Ai voi tuua sut.
E: Joo. (p)
(c)
Potilas: Ja se nyt jääpi tänne teille,
Lääkäri: Ei vaan tää on se lähete sinne laporatorioon.
Potilas: Ai nii juu joo.
Lääkäri: Mm:, (P)

Partikkeliketjua no niin käytetään rajasignaalina sekä keskustelun avauksessa että sen jaksottamisessa (a). Yksi tämän ketjun funktio onkin tilanteen aloittaminen (d) tai lopettaminen (e). Näissä tapauksissa ei ole aina mahdollista erottaa kummallekin tai kullekin partikkelille omaa merkitystä:

(d)
[Leikissä:] No niin, tules Lasse laitetaan tää kuntoon. (P; Tekoniemi 1998) | [Lääkäri:] No niin, minkäslaista asiaa. (P) | [Opettaja:] No niin, otetaas kirjat esiin. (P; Keravuori 1988)
(e)
Lääkäri: Mut että kaikki kondik- hyvä.
Potilas: Joo.
Lääkäri: Non ni.
Potilas: Kiitos.
Lääkäri: Juu hei. (P)

Selittävänä lausumapartikkelina ku(n) esiintyy paitsi yksin myös partikkeliketjuissa mut(ta) ku, no ku ja kato ku sekä kieltosanaan liittyneenä eiku (tästä myös » § 862; lausumanalkuisesta ku-partikkelista » § 1035.) Partikkelit kato ja ku esiintyvät usein ketjuna tai vähintään samassa lausumassa:

(f)
Oli se sääli, meillä olisi ollut niin paljon rupateltavaa sinulla ja minulla, katsos kun minä tosiaan pidän sinusta ja… (k) | Katos kun minä täytän silloin viiskytä vuotta, ja – –. (k)
V: No sull on varmaan asioita tossa, kylällä sitte,
A: Ei: siis mun täytyy ajaa kato tuolta ku mä Markkalasta oon nyt – –. (P)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Partikkelit ja muut pikkusanat

Dialogipartikkelit

Lausumapartikkelit

Konjunktiot

Sävypartikkelit

Fokus- ja asteikkopartikkelit

Temporaalisia ja lokaalisia partikkeleita

Intensiteettipartikkelit

Interjektiot

Partikkeliketjut

Rajankäyntiä

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot