Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Partikkelit > Rajankäyntiä > Suunnitteluilmaukset > § 862 Partikkelit itsekorjauksissa: eiku, tai, siis, niinku

§ 862 Partikkelit itsekorjauksissa: eiku, tai, siis, niinku

Funktioiltaan selvimpiä ovat itsekorjauksissa käytetyt partikkelit eiku, tai ja siis, joilla on myös muuta käyttöä. Tai on disjunktiivinen konjuktio, siis on selittävä partikkeli, eiku kieltosanan ja konjunktion ku(n) yhdistelmä, ja niinku(in)-sanan merkitys on myös ’kuten’. Itsekorjauksissa partikkelien työnjako vastaa niiden lähtömerkityksiä. Ryhmän (a) esimerkeissä puhuja korjaa aloittamaansa sananvalintaa tarjoten sille samaan semanttiseen luokkaan kuuluvan vaihtoehdon partikkelilla tai taikka partikkeliketjulla tai siis, esimerkissä (b) korjaus koskee aloitetun lausuman ja sillä suoritettavan toiminnan muuttamista toiseksi, jolloin partikkelina on eiku. (Tarkemmin » § 10741076.)

(a)
Joo mä just kattelin se lupas ei:len (.) tai huomiselle päivälle ni plus yks plus kaks, (p) | Nii se oli laittanut keng- tai siis sukkien päälle noi (.) muovipussit. (p)
(b)
ku siinä pitäs olla nyt (.) eiku hetkinen:. Onks se tässä, (P; Sorjonen – Laakso 2005)

Itsekorjaus voi myös olla jonkin elementin lisäämistä: puhuja voi keskelle meneillään olevaa lausumaa lisätä jonkin huomion, joka voi olla kokonainen lausekin. Näytteessä (c) tällainen kesken rakenteen esitetty lisäys on kahden niinku-sanan välissä.

(c)
Mut se on vaa että niistä ois pitänyt tehä protot kaikista tavallaan että että – – tavallaan yksi niistä neljästä oli valmis tuote mun mielestä semmonen niinkun (.) mitä mä ite tykkäsin et se nyt oli niinku@täydellinen@ tavallaan että siinä ei ollu virheen virhettä. (P)

Huom. Suunnitteluilmauksista niinku jotenki, vähä niinku tai niinku sillee on käytetty myös nimityksiä täytelisäke (Vuorinen 1981) tai varaus (Suojala 1989), ja niiden motivaatiota on selitetty eri tavoin. Puhujan on mm. katsottu voittavan niillä aikaa ”varsinaisen” puheensa suunnittelemiseen. Selitystä on etsitty myös vuorovaikutuksen joustavuudesta: varauksia on arveltu käytettävän kohteliaisuussyistä, lieventämään tai pehmentämään kategorisen lausuman jyrkkyyttä. Kieliopin kannalta tämä selitys sopii vain sanoihin, joilla voi epämääräistää substantiivilausekkeella ilmaistun kategorian rajoja tai kokonaisen väitteen ehdottomuutta:

 
Kysymys on niinku jotenki ~ tavallaan samasta asiasta. [ei aivan samasta] | Se puhu kaikkee sodasta ja silleen. [monenlaista asiaa]

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Partikkelit ja muut pikkusanat

Dialogipartikkelit

Lausumapartikkelit

Konjunktiot

Sävypartikkelit

Fokus- ja asteikkopartikkelit

Temporaalisia ja lokaalisia partikkeleita

Intensiteettipartikkelit

Interjektiot

Partikkeliketjut

Rajankäyntiä

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot