Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Taivutus > Nominintaivutus > Sija > Partitiivi > Yksikkö > § 87 Partiitivin päätteet yksikössä

§ 87 Partiitivin päätteet yksikössä

Partitiivilla on kaksi päätevarianttia ‑A ja ‑tA, jotka esiintyvät sekä yksikössä että monikossa (tuote-tyypin partitiivimuodon hahmottamisesta tA- tai ttA-päätteiseksi » § 59). Yksikössä ‑A liittyy lyhyeen vokaaliin päättyvään vartaloon ja ‑tA pitkään vokaaliainekseen tai konsonanttiin päättyvään vartaloon (» asetelma 42).

Asetelma 42: Yksikön partitiivin päätteet
Vartalon loppu Esimerkkejä Pääte
V tyttö-ä, katu-a, poika-a, lasi-a, paperi-a, nalle-a, tärkeä-ä -A
VV maa-ta, lapio-ta, tärkeä-tä -tA
C varas-ta, avain-ta, pien-tä, nais-ta, työtön-tä, totuut-ta, tuote=t=ta  

Päätteet -A ja -tA ovat lähes täydennysjakaumassa. Vain lyhyen sivupainollisen tavun jäljessä on kumpikin variantti mahdollinen: tärkeä-ä ~ tärkeä-tä. Yleensä toinen pääte on silti melkein yksinomainen, esim. kuvio-ta, harvoin: kuvio-a (puhutussa kielessä silti yleisesti kuvio-o), makkara-a (murteittain myös makkara-ta).

Muutamilla kaksivartaloisilla i : e-nomineilla voi partitiivin pääte liittyä sekä konsonantti- että vokaalivartaloon (toimi : toin-ta ~ toime-a). Konsonanttivartaloinen variantti on kuitenkin selvästi tavallisempi; poikkeuksena on sana niemi.

 
Laukaan sydäntä ja kuusentainta esittävä vaakuna (l) | 2500 visakoivun taimea (l) | – – tuota monille epämieluisaa tointa voi vältellä – –. (l) | – – asioita, jotka sivuavat päätoimea tai päin vastoin. (l) | – – pieni poika osasi käytellä veistä kuin täysikasvuinen. (k) | – – hyökkää veitseä heristäen vanhuksen eteen. (k)

Vaihtelu koskee lähinnä sellaisia nomineja, joiden ensitavussa on pitkä vokaaliaines ja vokaalivartalon loppu-e:n edellä m tai h. Kuitenkin myös sanoista lumi ja lohi esiintyy satunnaisesti vokaalivartaloista partitiivia: erilaisia lumea kuvaavia sanoja (L); valas voi jopa jahdata lohea rantamatalaan asti (E).

e‑ ja O-vartaloisista sanoista esiintyy laajalti puhutussa kielessä partitiivin A-päätteen asemesta ja rinnalla vartalonloppuisen lyhyen vokaalin pidentymä: nimee, maitoo. Monin paikoin tämä koskee myös i‑ ja U-vartaloisia: tuolii, katuu (» § 26).

Huom. Seuraavassa on kaksivartaloisten i : e-nominien yksikön partitiivin päätevarianttien Google-haulla (10/2002) saadut esiintymämäärät (sanan niemi vokaalivartaloisen variantin osuutta kasvattavat erisnimiesiintymät; niemeä-variantti on silti ilman niitäkin tavallisempi):

 
lientä 909 ~ liemeä 1 | lunta 14400 ~ lumea 23 | veistä 1160 ~ veitseä 32 | vuohta 328 ~ vuohea 12 | riihtä 107 ~ riiheä 11 | tainta 665 ~ taimea 80 | tointa 3660 ~ toimea 643 | nientä 44 ~ niemeä 1070.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Yleistä

Taivutustyypit

Nominintaivutus

Yleistä

Luku

Sija

Possessiivisuffiksit

Nominien taivutusparadigmat

Verbintaivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot