Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit > Syntaktiset lausetyypit > Ilmiölause > § 899 Ilmiölauseen piirteet: vallitsi hiljaisuus, herää kysymys

§ 899 Ilmiölauseen piirteet: vallitsi hiljaisuus, herää kysymys

Ilmiölause on eksistentiaalilauseen alatyyppi, jossa e-subjekti seuraa verbiä mutta jonka teemapaikka on tyhjä. Lause on siis verbialkuinen:

 
On toinenkin vaihtoehto. | Puhkesi kapina. | Nousi myrsky ~ kova häly. | Herää kysymys, onko jotakin tehtävissä. | Ilmeni ongelmia ~ uusi ongelma. | Virisi vilkas keskustelu. | Muodostui kolme ryhmää.

Ilmiölause ilmaisee jonkin asiaintilan toteutumista ajankohtana tai tilanteessa, josta tekstissä on kyse. Subjekti on tyypillisesti abstrakti ja viittaa tilanteeseen, tilaan, tekoon tai ajanjaksoon, joka ilmaistaan alkavaksi tai vallitsevaksi.

Ilmiölauseessa esiintyvät keskeiset eksistentiaalilauseen verbit. Tavallisimmat ovat olla ’olla olemassa’ ja tulla (a), muita ovat löytyä, syntyä, kuulua, sattua, tapahtua, seurata, kulua, vallita.

(a)
Joskus vielä aion reissatakin. On niin paljon ihania ihmisiä, joita tapaa vain, kun lähtee kiertämään maailmaa. (l) | Autojono matelee. Jotakin jonossa ajaminen ärsyttää. Tulee kolari. (l)

Vaikka paikanilmausta ei ole, ilmiölause tulkitaan useimmiten tekstissä mainittua tai siitä pääteltävissä olevaa paikkaa koskevaksi (b). Tämä voi myös olla puhujan oma tai puheena olevan henkilön lähipiiri tai hän itse (c). Sanajärjestys voi olla myös NP-alkuinen (d).

(b)
Alue oli Palestiinan arabien asuttama, ja nämä ajettiin käydyssä sodassa pois kodeistaan. Syntyi Palestiinan pakolaisongelma. (l) | Nainen ehti kulkea miehen perässä parin sadan metrin verran, kun mies pysähtyi ja kaivoi taskustaan pistoolia muistuttavan aseen. Kuului laukauksen ääni, – –. (l) | Toinen uusi ongelma Pietarissa on tuberkuloosin leviäminen. On löytynyt uusia kantoja, joihin penisilliinit eivät pure. (l)
(c)
Tuli poika [meille]. | Ei tule ensi kesäksi häitä [minulle]. Se olisi liian suuri elämänmuutos, kun olen viisi vuotta ollut melko vapaana menijänä. (l) | ”Tuli ryökäisy [minulta] mutta ihan hyvää soppa oli”, – –. (l)
(d)
Taklauksia ei säästellä ja taistelu tulee olemaan kovaa. Tappelujakin voi tulla, – –. (l)

Monet ilmiölauseet ovat pitkälle kiteytyneitä: vallitsi hiljaisuus, syttyi sota ~ tulipalo, puhkesi kapina, herää kysymys. Etenkin olla- ja tulla-verbilliset ilmiölauseet tulevat myös lähelle tilalauseita: Tuli hiljaisuus, vrt. Tuli hiljaista ~ kuuma. Kieliopillinen ero tilalauseeseen nähden on kuitenkin se, että ilmiölauseen verbinjälkeinen NP on kiellon vaikutuksesta partitiivissa, tilalauseen ei: Tulee kolari ~ Ei tullut kolaria, vrt. Tuli kuuma ~ Ei tullut kuuma (» § 901 esimerkki g).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Lause, virke ja lausuma

Lauseen jäsenet

Lausemaisuus ja sen asteet

Yhdyslause

Modaaliset lausetyypit

Syntaktiset lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot