Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit > Syntaktiset lausetyypit > Tilalause > § 900 Tilalauseen piirteet: täällä tuulee, oli lämmin ilta

§ 900 Tilalauseen piirteet: täällä tuulee, oli lämmin ilta

Tilalause on impersonaalinen lausetyyppi, jonka verbi on yksikön kolmannessa persoonassa ja teemapaikassa on yleensä ajan tai paikan puiteadverbiaali. Lause ilmaisee luonnonilmiöitä, kuten säätiloja ja vuorokaudenaikoihin liittyviä muutoksia, muita ulkoisen ympäristön aistittavia ominaisuuksia sekä toisaalta ihmisen tuntemuksia ja kontrolloimattomia fysiologisia tapahtumia. Tilalauseen rakenne on seuraavanlainen:

 
Puiteadvli  Verbiyks.3. Predikatiivi(adverbaali) 
Täällä tuulee.  
Nyt hämärtää jo.  
Huoneessa oli siistiä.
Huoneessa haisi ummehtuneelta.
Silloin oli kesä.
Silmissäni musteni.  

Tilalauseen predikaatin muodostaa joko pelkkä verbi tai olla-verbi, johon liittyy predikatiivi, predikatiiviadverbiaali tai adverbi niin ~ näin (a).

(a)
Jos Saksassa on näin, miten mahtaa olla jossakin muualla? (l) | Olisiko niin, että vanha sanonta Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa, pitää tässäkin paikkansa. (l)

Tilalauseen teemapaikka voi olla myös tyhjä (b) (teemapaikassa esiintyvästä muodollisesta subjektista » § 915). Yleensä teemana on kuitenkin adverbiaali, joka viittaa paikkaan, ajankohtaan tai tilanteeseen, jossa tila vallitsee (c), ihmiseen tai ihmisryhmään, joka tilan kokee (d), tai ruumiinosaan, jossa tuntemus ilmenee (e). Tyyppiin (d) kuuluvat mm. erilaiset metaforiset oivaltamisen ilmaukset. Tyypissä (e) voi vaihtoehtona olla tunnekausatiivilause: Minua nykii poskesta.

(b)
Sataa. | Jos sataa niin jäädään sisälle. | On ihan liian kuuma. | Oli lempeä ja lämmin kesäilta.
(c)
Täällä sataa. | Nyt on ihan liian kuuma. | Silloin oli lempeä ja lämmin kesäilta. | Koulussa on tylsää.
(d)
Meillä ~ meidän on kuuma. | Oppilailla on tylsää. | Minulla välähti ~ sytytti ~ leikkasi.
(e)
Naisen päässä sumeni ja hän hyökkäsi miehen kimppuun. (l) | Nauratti niin että suupielistä veti. (k) | Reidessä tykytti jatkuvasti. Hän tiesi mistä se johtui; autossa istumisesta. (k)

Huom. Tilalause, esim. Siellä hämärtää aikaisin, näyttää rakenteeltaan samanlaiselta kuin nollapersoonalause, esim. Siellä nukahtaa aikaisin (» § 1347). Nollapersoona rajoittuu kuitenkin ihmistarkoitteisen subjektin saaviin verbeihin, kun taas tilalause nimenomaan sulkee pois ihmissubjektin mahdollisuuden. Kummaksi hyvänsä on käsitettävissä esim. lause Koulussa on tylsää: sen predikaatti edellyttää henkilökokijaa, joka voi olla ilmipantunakin, esim. minulla.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Lause, virke ja lausuma

Lauseen jäsenet

Lausemaisuus ja sen asteet

Yhdyslause

Modaaliset lausetyypit

Syntaktiset lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot