Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit > Syntaktiset lausetyypit > Tilalause > § 901 Mitä tilalauseilla kuvataan?

§ 901 Mitä tilalauseilla kuvataan?

Tilalauseeseen sopivat verbit kuvaavat ulkoisia, aistittavia olosuhteita: säätiloja kuten sataa, tuulla, muita ulkoisia olosuhteita koskevia prosesseja kuten tyyntyä, hämärtää, ääntä kuten deskriptiiviverbit suhista, pöristä sekä muuta aistittavaa ilmiötä tarkoittavia verbejä kuten vetää, haista, palaa (» § 457).

(a)
Etelärannikolla ja läntisessä Suomessa pyrytti eilen voimakkaasti. (l) | Valmentajan paikalla tuulee aina. (l) | Koneellinen ilmastointi pitää huolen siitä, että kapselissa vetää ja suhisee kaiken aikaa. (l) | Äänekoskella haisee yhä harvemmin. (l) | Porraskäytävässä kaikuu kuin vankilassa – –. (l) | Beijingissä kuhisee. (l) | – – kysyimme isännältä, että missä palaa. (l)

Predikatiivina esiintyy adjektiiveja, jotka kuvaavat säätä, esim. kylmä, sateista, pilvistä, pimeä(ä), painostavaa, tai muita ulkoisia olosuhteita, esim. likaista, siistiä, ankeaa, vaarallista, turvallista. Adjektiivi voi myös arvottaa tilannetta ihmisen kannalta: hauskaa, ihanaa, kiusallista. Lauseet ovat yleensä olla-verbillisiä (b), joskus tulla-verbillisiä predikatiivilauseita (c). Kolmas mahdollisuus on vaikutelmaverbi tuntua, näyttää, vaikuttaa, jonka yhteydessä adjektiivilauseke on ablatiivissa (d) (» § 488).

(b)
Jos on lämmin, niin myös juomaa kuluu, sehän on selvä. (l) | Kuinka lämmintä Tampereella oli torstaina? (l)
(c)
Toivottavasti huomenna tulee kaunista. | Meille tulee kivaa yhdessä.
(d)
Mahassa tuntuu omituiselta eikä aamiainen maistu. (l) | – – yritän hakeutua sanojen toiselle puolelle, katsoa miltä siellä näyttää. (l)

Tilalauseeseen käyvät substantiivit tarkoittavat säätä ja ajanjaksoja, esim. vuorokauden- ja vuodenaikoja tai juhlapäiviä (e). Sanan aika tai hetki sisältävät ilmaukset voivat saada määritteekseen myös infinitiivilausekkeen (f).

(e)
Nyt on ~ tulee hyvä ilma ~ hyvä hiihtokeli ~ aamu ~ kesä ~ kaunis kesäpäivä ~ maanantai ~ pääsiäinen ~ Tiinan syntymäpäivä ~ vuosi 1998.
(f)
On tilinteon aika ~ hetki. | Nyt on (korkea) aika säilöä puutarhamarjat.

Verbinjälkeisen NP:n sisältävä tilalause eroaa eksistentiaalisesta siinä suhteessa, että NP ei ole referentiaalinen ilmaus. Raja referentiaalisen ja epäreferentiaalisen välillä on häilyvä etenkin silloin, kun NP tarkoittaa ajanjaksoa. Toisin kuin eksistentiaalilausessa, NP ei kuitenkaan ole kiellon vaikutuksesta partitiivissa:

(g)
Nyt ei enää ole kesä (~ *kesää). | Eikö vieläkään ole aamu (~ *aamua)?

Huom. Tilalausetta vastaa intransitiivilause, jossa paikanilmausta vastaava lauseke on perussubjektina: Merellä ~ meri myrskyää; Komerossa on pimeää ~ Komero on pimeä. Tyypeillä on merkitysero, joka perustuu siihen, että tilalauseella kuvataan paikassa vallitsevia olosuhteita. Lause Kaislikossa suhisee antaa ymmärtää, että kaislikossa on useita äänen lähteitä, esim. tuuli tai eläinten liike, kun taas Kaislikko suhisee esittää itse kaislikon äänen tuottajana.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Lause, virke ja lausuma

Lauseen jäsenet

Lausemaisuus ja sen asteet

Yhdyslause

Modaaliset lausetyypit

Syntaktiset lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot