Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Nominaaliset lauseenjäsenet > Subjekti > Perussubjekti, e-subjekti ja genetiivisubjekti > § 910 Kongruoiva nominatiivi ja muut subjektin lajit

§ 910 Kongruoiva nominatiivi ja muut subjektin lajit

Sijamuodon ja kongruenssin perusteella erotetaan kolme subjektin lajia. Perussubjekti on nominatiivimuotoinen NP, jonka kanssa finiittiverbi kongruoi persoonan ja luvun suhteen (» § 1268):

 
Sinä olet oikeassa. | Tahrat ovat tulleet viinipullosta.

Vain nominatiivimuotoinen NP voi laukaista finiittiverbin kongruenssin. Koska muukin jäsen – objekti, predikatiivi tai osma – voi olla nominatiivissa, kongruenssi on vahvin subjektikriteeri. Perussubjekti on verbin täydennys mutta samalla myös yksi lauseen keskeisistä tunnusmerkeistä. Lauseessa voi olla vain yksi perussubjekti ja finiittiverbi (» § 866). Muista perussubjektillisten rakenteiden ominaisuuksista » § 922.

Persoonapronominit ovat puhutun kielen tyypillisimpiä subjekteja. Etenkin 1. ja 2. persoonan pronominin ollessa subjektina myös persoonakongruenssi toteutuu johdonmukaisimmin. Lukukongruenssi on persoonakongruenssia heikompi subjektin merkki, koska luvun suhteen kongruoimaton tyyppi ne menee on puhutussa kielessä tavallinen (» § 1280).

E-subjekti eli eksistentiaalisubjekti on eksistentiaalilauseen subjekti (» § 899). Se on partitiivissa, jos sen tarkoite on jaollinen, samoin yleensä kieltolauseessa (» § 916918). Muuten se on nominatiivissa. Nominatiivimuotoisenakaan se ei laukaise verbin kongruenssia. Lisäksi e-subjekti poikkeaa perussubjektista verbinjälkeisen sijaintinsa ja indefiniittisyytensä vuoksi (» § 1420):

 
Pöytäliinaan tuli tahroja. | Pöytäliinassa on tahra. | Pöydässä on jo lasit ja lautaset.

Etenkin kirjoitetussa kielessä partitiivisubjektia esiintyy muissakin kuin selvissä eksistentiaalilauseissa (» § 919). E-subjektin salliva verbi voi aina saada myös perussubjektin, mutta päinvastainen ei pidä paikkaansa.

Genetiivisubjekti on nesessiivirakenteen ja infiniittisen rakenteen subjekti. Se vastaa niissä perussubjektia.

 
Minun täytyy mennä. | Luulisi tahrojen lähtevän tällä. | Anna minun yrittää.

Genetiivisubjekti on lisäksi tulla tehtyä ~ tehdyksi verbiliitolla: Minun ei tule käytyä ulkona; tämä rakenne on tosin yleensä nollapersoonainen (» § 453, 1356). Genetiivisubjektin saavia infiniittisiä rakenteita ovat permissiivirakenne (» § 502) ja referatiivirakenne (» § 538; nesessiivirakenteen subjektista » § 920). Lisäksi on rakenteita, joissa genetiivisubjektin persoonakongruenssi ilmenee possessiivisuffiksina (» § 1297). Näitä ovat temporaalirakenne (minun kuoltuani; » § 543) ja agenttipartisiippirakenne (sinun kutomasi; » § 525).

Huom. Verbikantaisen substantiivin genetiivimäärite voi vastata kantaverbin subjektiargumenttia, esim. heidän juoksemisensa; sitä ei kuitenkaan pidetä subjektina.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Yleistä

Subjekti

Objekti

Yleistä

Transitiivisuus ja objektin semantiikka

Objektin sijat

Predikatiivi

Adverbiaalit

Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia

Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma

Predikatiiviadverbiaalit

Adverbiaalien merkitystehtäviä

Ajan adverbiaalit

Paikan ja tilan adverbiaalit

Habitiiviadverbiaalit

Tavan adverbiaalit

Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla

Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit

Kommenttiadverbiaalit ja konnektiivit

Adverbiaalin merkitys ja lauseketyyppi: kokoava katsaus

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot