Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Nominaaliset lauseenjäsenet > Subjekti > Subjektin semanttinen rooli > § 912 Missä mielessä subjekti on tekijä?

§ 912 Missä mielessä subjekti on tekijä?

Subjektilla on verbin täydennyksistä eniten agentin eli tekijän ominaisuuksia. Subjektin tarkoite onkin tyypillisemmin elollinen kuin muiden lauseenjäsenten. Agentin ominaisuuksia ovat toiminnallisuus, omavoimainen liike (Aallot vyöryvät rantaan) ja kyky panna alulle tapahtumia (Tuuli kaatoi puun), jotka voivat päteä elottomiinkin. Lisäksi niihin kuuluu pelkästään elollisille olioille ominainen tajunnallisuus eli kyky muodostaa mielikuvia ja aikomuksia (Minä haluan kuuluisaksi) sekä tuntea ja aistia (Koira pelkää sinua). Kaikki nämä piirteet eivät välttämättä ole läsnä samassa subjektitarkoitteessa. Etenkin kun subjekti on predikaatin ainoa täydennys, tekijän piirteet voivat puuttua siltä tyystin. Näin on monien muutosverbien laita, samoin olla-verbin: Lasi särkyi ~ on rikki.

Prototyyppisten tekemisverbien subjektilla on kaikki agentin semanttiset ominaisuudet (a). Muut kuin tekemisverbit järjestyvät yleensä näiden mallin mukaan siten, että yksi täydennyksistä tulkitaan agentiivisimmaksi. Mentaalisten ja tunneverbien subjektin erottavat muista täydennyksistä erityisesti tajunnallisuus ja aistimiskyky eli kokijan ominaisuudet (b). Täysin epäagentiivinen subjekti on predikatiivilauseissa (Sinä olet niin kaunis) ja eräiden verbien yhteydessä (c).

(a)
Isä ja äiti laittavat yhdessä ruokaa. | Te olette sotkeneet pöydän. | Minä kiipesin lapsena mielelläni pöydälle.
(b)
Minä haluan kuuluisaksi. | Rakastatko sinä minua? | Joko te kyllästytte odottamaan?
(c)
Vanhenin hetkessä useita vuosia. | Tuo rakennus kuuluu minun isotädilleni. | Kaksoset muistuttavat minun isotätiäni.

Tilanmuutoksen, esim. vanhenemisen, läpikävijä on rooliltaan lähinnä patientti. Verbin kuulua subjekti voi viitata elottomaan olioon, vaikka adverbiaalin tarkoite olisi elollinen ja siten kykenevä vaikuttamaan subjektin tarkoitteeseen. Verbi muistuttaa ilmaisee symmetristä suhdetta: jos x muistuttaa y:tä niin y muistuttaa x:ää. Suhteen osapuolista tulee subjektiksi se, joka suoremmin liittyy kulloiseenkin puheenaiheeseen eli on topikaalisempi. Agentiivisuuden lisäksi subjektille onkin tyypillistä viittaaminen lauseen puheenaiheeseen ja sikäli referentiaalinen jatkuvuus (» § 13701372, 1443).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Yleistä

Subjekti

Objekti

Yleistä

Transitiivisuus ja objektin semantiikka

Objektin sijat

Predikatiivi

Adverbiaalit

Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia

Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma

Predikatiiviadverbiaalit

Adverbiaalien merkitystehtäviä

Ajan adverbiaalit

Paikan ja tilan adverbiaalit

Habitiiviadverbiaalit

Tavan adverbiaalit

Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla

Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit

Kommenttiadverbiaalit ja konnektiivit

Adverbiaalin merkitys ja lauseketyyppi: kokoava katsaus

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot