Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Nominaaliset lauseenjäsenet > Predikatiivi > Määränilmaus predikatiivina > § 956 Kielto vaikuttaa: Määrä on sata ~ ei ole sataakaan

§ 956 Kielto vaikuttaa: Määrä on sata ~ ei ole sataakaan

Predikatiivilauseella voi ilmaista lukumääriä ja osuuksia. Subjektina on NP, joka yleensä tarkoittaa jollakin matemaattisella arvolla kuvattavaa entiteettiä, kuten paino, ikä, teho, määrä, osuus, keskiarvo, lukema, suhde, nousu ja lasku, usein taloudellista yksikköä, kuten kulut, tulot, voitto, tappio, varat, liikevaihto, myynti, arvo, korko, velka, talletukset (a). Määränilmauspredikatiivi ohjaa tulkitsemaan muunkinlaisia subjekteja mitattavuuden kannalta (b). Predikatiivi ilmoittaa tällaisen entiteetin mitatun suuruuden lukumääränä, mittayksiköinä tai suhteellisesti, ts. prosenttiosuutena tai murtolukuna (a – x). Predikatiivi voi myös olla paikallissijainen vaihteluvälin ilmaus (c) (» § 785).

(a)
Henkilökunnan määrä on 270. | Sähkövoimalan kokonaiskapasiteetti on 280 megawattia. | Tuotetun sähkön määrä oli 5 prosenttia voimalan kokonaiskapasiteetista.
(b)
Kuha on tänään 81 markkaa kilo. ’kuhan hinta’ | Vienti on noin 80 miljoonaa markkaa. ’viennin arvo’ | Rinne on yli 70 metriä. ’rinteen pituus’
(c)
Henkilökunnan määrä on viime vuosina ollut 270–280.

Numeerinen ilmaus poikkeaa muunlaisesta subjektia luonnehtivasta adjektiivi- tai substantiivipredikatiivista sijaltaan, sillä se voi olla kiellon ansiosta partitiivissa. Tämä perustuu määränilmausten skalaarisuuteen: partitiivilla osoitetaan, että arvo jää ilmauksen tarkoittaman määrän alapuolelle.

(d)
Tuotetun sähkön määrä ei ole aivan viittä prosenttia ~ edes viittä prosenttia ~ kymmenesosaakaan voimalan kokonaiskapasiteetista. | Uusien ohjearvojen mukaan huoneilman radonpitoisuus ei saisi olla yli 200:aa becquerelliä kuutiometriltä. (l)

Predikatiivilauseella ilmaistaan myös kellonaikaa, verbinä olla tai tulla:

(e)
Mitä ~ paljonko kello on? | Kello on viisi ~ paljon. | Kello on viittä ~ viisi vaille kolme ~ kolmen. | Kello ei ole vielä edes viittä(kään).

Huom. Samaa tosiasiallista tilannetta voi kuvata sekä predikatiivin sisältävällä että kvanttorilauseella (» § 902): Velka on 10 miljardia markkaa tai Velkaa on 10 miljardia markkaa. Rakenteille on yhteistä se, että NP, jonka tarkoitteen määrästä on kyse, on erillään määränilmauksesta. Kvanttorilauseeseen käyvät kuitenkin monet muut intransitiiviset ja transitiivisetkin verbit kuin olla: Velkaa syntyi 10 miljardia; Velkaa valtio teki 10 miljardia.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Yleistä

Subjekti

Objekti

Yleistä

Transitiivisuus ja objektin semantiikka

Objektin sijat

Predikatiivi

Adverbiaalit

Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia

Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma

Predikatiiviadverbiaalit

Adverbiaalien merkitystehtäviä

Ajan adverbiaalit

Paikan ja tilan adverbiaalit

Habitiiviadverbiaalit

Tavan adverbiaalit

Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla

Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit

Kommenttiadverbiaalit ja konnektiivit

Adverbiaalin merkitys ja lauseketyyppi: kokoava katsaus

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot