Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Nominaaliset lauseenjäsenet > Adverbiaalit > Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia > Adverbiaali täydennyksenä ja määritteenä > § 963 Irralliset adverbiaalimääritteet

§ 963 Irralliset adverbiaalimääritteet

Irrallisia adverbiaaleja ovat kommenttiadverbiaalit ja konnektiivit. Kommenttiadverbiaaleilla kuten onneksi, valitettavasti, ehkä, ikävä kyllä, ymmärtääkseni, jos oikein ymmärrän puhuja esittää lauseen ilmaisemasta asiaintilasta kommentin tai arvion. Ne voivat siis määrittää koko muuta lausetta, johon myös integroituneet puiteadverbiaalit kuuluvat (» § 11141119).

(a)
Ehkä FIFA ymmärtää tänään vähän paremmin kuin eilen, miksi dopingiin pitää suhtautua vakavasti. (l) | Hyville asioille pitää löytyä aikaa. Onneksi on hyviä työntekijöitä ympärillä, joille tehtäviä voi delegoida, – –. (E) | Mikä sitten olet, jos saan luvan kysyä? (k)

Konnektiiveilla puolestaan on lauseessa kytkevä tehtävä: ne liittävät yhteen lauseita merkityksensä mukaisella tavalla esim. additiivisesti tai kontrastoivasti. Eräät konnektiiveista, esim. siitä huolimatta, ensiksi, toimivat lausetta määrittävinä adverbiaaleina, osa taas on lauseketta muodostamattomia liitynnäisiä, esim. tosin, silti, kuitenkin (» § 820). Kaikkia konnektiiveja ei siis voi pitää lauseen adverbiaalimääritteinä, mutta silti niillä on sama tekstuaalinen tehtävä kuin lauseen rakenteen näkökulmasta määritteinä toimivilla konnektiiveilla.

(b)
Jäseniä on vähintään viisi, sen lisäksi johtokuntaan kuuluu opettajien, henkilökunnan ja oppilaiden edustajat. (l) | Sitten huolestuin. Dora puolestaan ei huolestunut. (k)

Irrallisina adverbiaaleina toimivat kommentit ja konnektiivit eroavat integroituneista määritteistä siinä, että ne eivät sisälly lauseen kiellon ja kysymyksen vaikutusalaan. Niiden sisältöä ei siis voi kysyä (c), eikä niitä voi kieltää ja korvata toisella vaihtoehdolla (d) (» § 962).

(c)
?Voititko lotossa onneksi vai valitettavasti? | ?Tuleeko hän varmasti vai ehkä?
(d)
?Hän ei voittanut lotossa valitettavasti vaan onneksi. | ?En tule varmasti vaan luultavasti.

Kommentit ja puiteadverbiaalit ovat kuitenkin keskenään sikäli samankaltaisia, että monet sopivat koko lauseen On ~ kävi ~ sattui ~ tapahtui niin että ‑muotoiseen parafraasiin (e). Sen sijaan muut integroituneet määritteet eivät tällaiseen kontekstiin sovi (f).

(e)
Valitettavasti sataa. ’valitettavasti on niin että sataa’
Hän tulee ehkä vielä. ’ehkä on niin että hän tulee vielä’
Eilen en jaksanut syödä. ’eilen sattui niin että en jaksanut syödä’
Tapasin hänet torilla. ’torilla kävi niin että tapasin hänet’
Lähdin koska väsyin. ’koska väsyin tapahtui niin että lähdin’
(f)
Satoi kaatamalla. *kävi kaatamalla niin että satoi
Leikkasin leivän puukolla. *tapahtui puukolla niin että leikkasin leivän

Huom. Joillakin adverbiaaleilla on lauseessa tyypillinen paikka. Esimerkiksi HKV-korpuksen (A. Hakulinen ym. 1980) kirjoitetun kielen aineistossa puiteadverbiaalit sijaitsevat useammin lauseen alussa kuin lopussa, ja valenssi- ja predikatiiviadverbiaalit taas ovat tavallisemmin verbin jäljessä kuin edellä (lauseen sisällä esiintyviä ei ole laskettu). Konnektiivit ovat tyypillisesti alkuadverbiaaleja. Aineiston 10149 lauseesta 73 %:ssa (n = 7367) on ainakin yksi adverbiaali. Kaikkiaan adverbiaaleja on 11290, joista neljännes on täydennyksiä.

Myös lauseensisäinen asema, jota mainitussa tutkimuksessa ei tarkasteltu, on puiteadverbiaaleilla tavallinen. Esimerkiksi tyypillinen kertovien kontekstien puiteadverbiaali siihen aikaan oli Parole-korpuksesta tehdyssä, 279 lausetta käsittävässä otoksessa suunnilleen yhtä yleinen lauseen alussa (44,4 %, 124 lausetta) ja keskellä (46,2 %, 129 lausetta). Loppuasema oli selvästi harvinaisempi (9,3 %, 26 lausetta). Otoksessa ei ole mukana tapauksia, joissa adverbiaali on osana infiniittistä lauseketta tai elliptistä rakennetta.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Yleistä

Subjekti

Objekti

Yleistä

Transitiivisuus ja objektin semantiikka

Objektin sijat

Predikatiivi

Adverbiaalit

Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia

Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma

Predikatiiviadverbiaalit

Adverbiaalien merkitystehtäviä

Ajan adverbiaalit

Paikan ja tilan adverbiaalit

Habitiiviadverbiaalit

Tavan adverbiaalit

Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla

Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit

Kommenttiadverbiaalit ja konnektiivit

Adverbiaalin merkitys ja lauseketyyppi: kokoava katsaus

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot