Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Taivutus > Nominintaivutus > Nominien taivutusparadigmat > Numeraalien taivutus > § 99 Yksilöllistä vartalonvaihtelua

§ 99 Yksilöllistä vartalonvaihtelua

Numeraalit eli lukusanat muodostavat taivutukseltaan heterogeenisen sanaryhmän. Pienissä numeraaleissa on yksilöllistä vartalonvaihtelua. Oma alaryhmänsä ovat si-loppuiset yksi ja kaksi, joiden vartaloissa vaihtelevat k ja h sekä s ja t ~ d: yksi : yhde-n : yh-tä : yhte-en. Numeraalit viisi ja kuusi taipuvat vesi-tyyppisten substantiivien tavoin: viide-n : viit-tä : viite-en. Numeraali kolme taipuu pitkälti nalle-nominien tapaan: kolme-n : kolme-a : kolme-en ja neljä tavallisen pöytä-tyyppisen substantiivin tavoin.

n-loppuisen lukusanan kymmenen genetiivi on nominatiivin asuinen; sana taipuu jäsen-tyyppisten substantiivien tapaan: kymmenen : kymmen-tä : kymmene-en. Numeraalien seitsemän, kahdeksan, yhdeksän genetiivi on samanasuinen kuin nominatiivi, ja taivutusvartalo on A-loppuinen: seitsemä-ä : seitsemä-ssä, kahdeksa-lle. Yhdysnumeraaleissa 11–19 taipuu alkuosa, esim. yh-tä-toista, kolme-ssa-toista, suuremmissa yhdysnumeraaleissa molemmat osat: kahde-ssa-kymmene-ssä, kolme-en-sata-an-viite-en. Puhutussa kielessä kymmenen-jälkiosa saattaa esiintyä lyhentyneessä ja taipumattomassa asussa: kahtakytviittä (» § 780).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Yleistä

Taivutustyypit

Nominintaivutus

Yleistä

Luku

Sija

Possessiivisuffiksit

Nominien taivutusparadigmat

Verbintaivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot