Hakuohje 
 
 
SISÄLLYS > Koko sisällysluettelo

Kieliopin sisällysluettelo kokonaisuudessaan

SANAT
Fonologia ja morfofonologia
Äännejärjestelmä
Yleistä
Suomen kielen vokaalijärjestelmä
Suomen kielen konsonanttijärjestelmä
Kirjoitusasun ja ääntöasun vastaavuus
Äänteiden pituus ja kesto
Äänteiden yleisyys
Tavu ja sanapaino
Tavu
Sanapaino ja tahti
Muita prosodisia yksiköitä
Vokaalit sanan rakenteessa
Vokaalisointu
Vokaalisointu taivutuksessa ja johtamisessa
Pitkät vokaalit
Pitkän vokaalin vastineita puhutussa kielessä
Diftongit eli tavunsisäiset vokaalijonot
Diftongit ja niiden vastineet puhutussa kielessä
Vokaaliyhtymät eli tavunrajaiset vokaalijonot
Vokaaliyhtymiä ja niiden vastineita puhutussa kielessä
Konsonantit sanan rakenteessa
Geminaatat eli pitkät konsonantit
Yleis- ja erikoisgeminaatio
Konsonanttiyhtymät
Tavunalkuiset ja ‑loppuiset konsonanttiyhtymät
Tavunrajaiset konsonanttiyhtymät
Konsonanttiyhtymien vastineita puhutussa kielessä: epenteesi ja sisäheitto
Sananrajaisia äänneilmiöitä
Rajageminaatio
Glottalisaatio ja glottaaliklusiili
Loppuheitto ja elisio
Loppukonsonantin kato ja assimilaatio
Morfofonologinen vaihtelu
Yleistä
Astevaihtelu
Vartalonloppuiset vokaalivaihtelut
Vaihtelu A : O ~ ∅
Vaihtelut A : e ja i : e
Vaihtelut e : ∅ ja VV : V
Taivutus
Yleistä
Taivutus
Vartalot
Yleistä
Vokaali- ja konsonanttivartalot
Vahva- ja heikkoasteiset vartalot
Taivutustunnukset
Vartalon ja tunnuksen raja
Vajaaparadigmaiset sanat
Taivutus ja johtaminen
Taivutustyypit
Yleistä
Nominit
Nominien vartalot ja taivutustyypit
Nominien määriä eri taivutustyypeissä
Sekaparadigmaisuus ja monikkomuotojen variantit
Verbit
Verbien vartalot ja taivutustyypit
Verbien määriä eri taivutustyypeissä
Sekaparadigmaisuus ja muu verbityyppien rinnakkaisuus
Nominintaivutus
Yleistä
Luku
Sija
Yleistä
Päätteiltään vaihtelemattomat sijat
Genetiivi
Partitiivi
Yksikkö
Monikko
Monitavuisten sanojen monikon genetiivi ja partitiivi
Muodostus
Vaihtelu paperien ~ papereiden, kriteereitä ~ kriteerejä
Illatiivi
Päätteet
Vaihtelu useisiin ~ useihin, yksiköihin ~ yksikköihin
Possessiivisuffiksit
Nominien taivutusparadigmat
Substantiivit ja adjektiivit
Yleistä
Erisnimet
Numeraalien taivutus
Pronominien taivutus
Persoonapronominit
Demonstratiivipronominit
Jo-, ku- ja mi-alkuiset pronominit
Refleksiivi- ja resiprookkipronominit
Verbintaivutus
Yleistä
Persoona
Kielto
Passiivi
Tempukset ja modukset
Tempukset
Morfologiset tempukset ja liittotempukset
Imperfektin i:n aiheuttamat vartalonvaihtelut
Vaihtelu imperfektissä: kiisi ~ kiiti, kaarsi ~ kaartoi
Modukset
Yleistä
Konditionaali
Potentiaali
Imperatiivi
Verbien infiniittiset muodot
Infinitiivit
Partisiipit
Infiniittiset kiteymät
Verbin taivutusparadigma
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Liite ja syntagmaattinen sulauma
Liitepartikkelit
Yleistä
Liitepartikkelien ominaispiirteitä
Liitepartikkelit ja possessiivisuffiksit
Liitepartikkelien käyttötapoja
Liitepartikkelien variantit puhutussa kielessä
Liitepartikkelien yhdistelmät
Liitepartikkelin paikka
Ensimmäisen jäsenen liitteet
Liitteen paikka lausekkeessa
Liite rinnasteisissa lausekkeissa
Liite yhdyssanassa
Liitepartikkelilliset leksikaalistumat
Syntagmaattiset sulaumat ja kliittistyminen
Yleistä
Sananrajaisia ilmiöitä
Partikkelin ja kieltoverbin sulaumat
Sulaumat fonologisina sanoina
Persoonapronominien kliittistyminen
Sanarakenne ja sananmuodostus
Yleistä
Sanan hahmo
Sanahahmo
Muotti
Johdosmaisuus
Lainasanat
Deskriptiiviset sanat
Johto-opin käsitteitä
Johtaminen, johdos ja johdin
Kantasanasuhteet
Kantasana, kantavartalo ja kanta
Kantasanan morfofonologiaa
Korrelaatti ja korrelaatio
Johdostyyppi
Morfologinen johdostyyppi
Produktiivisuus
Oppitekoiset johdokset
Leksikaalistuminen
Muuta sananmuodostusta
Lyhentäminen
Nollajohto
Prefiksit ja prefiksimäiset ainekset
Nominijohdokset
Yleistä
Substantiivijohdokset
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
Kollektiivijohdokset
kuva-sto, saar-isto
aallo-kko, pensa-ikko
poik-ue, kulk-ue
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
kana-la, sairaa-la
auk-io, harja-nne, tasa-nko, pime-nto
sis-usta, sis-us, selkä-mys, laita-ma
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
koulu-lainen, savo-lainen
näyttelijä-tär, Virta-ska
apu-ri, mets-uri
serku-kset, kömpel-ys, surk-imus
el-iö, kuor-iainen
äly-kkö, must-ikka, kauno-kki
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
pesä-ke, kohd-e, jalk-ine, kaista-le, leima-sin
palkk-io, valt-imo, kohta-lo
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
kirja-nen, laps-onen
neit-o, nen-u, päiv-yt
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
nieme-ke, nuljake, kump-are
ukk-eli, pait-uli, tyhm-eliini
pyör-ylä, häkk-yrä, höppänä, röttelö, koppero
Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja
Morfofonologiaa
kylpp-äri, ports-ari
lipp-is, rosk-is
häi-kkä, to-ka, rem-ppa, bens-a
mur-kku, mat-sku, lim-u, poi-tsu
jä-de, jä-tski, fyffendaali
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Yleistä
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
Muodostus
Teonnimistä
Teon tuloksen nimistä
teke-minen
ajel-u, vetäis-y, hak-u
kaat-o, työnt-ö
O- ja U-johdosten suhde
ava-us, opet-us
hakk-uu, korj-uu
lyö-nti, parturoi-nti
juhli-nta, hyväksy-ntä
johda-nto, toimi-nto
kohi-na, rääky-nä
sekoit-e, kolk-e, jää-nne
kiinty-mys, suostu-mus
löyd-ös, suomenn-os
kerrostu-ma, hahmotel-ma
mA-substantiivit ja agenttipartisiippi
Muita tyyppejä
ant-i, mene-kki, rynnä-kkö, mein-inki
häir-iö, keitt-iö, kudo-nnainen
Verbivastineelliset teonnimet
Tekijännimet
anta-ja, pyöräili-jä
kaappa-ri, vet-uri, pot-ilas
Välineennimet
keit-in, suodat-in
kellu-ke, pain-ike
Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet
korjaa-mo, ompel-imo
hauta-jaiset, läks-iäiset
Adjektiivijohdokset
(i)nen-johdokset
Morfofonologiaa
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Vaihtelu ‑inen ~ ‑i
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
Sanayhtymäkantaiset: hiekkapohjainen, pitkätukkainen
Verbivartaloiset: kertalämmitteinen, helppohoitoinen
jala-llinen, tilasto-llinen
llinen- ja (i)nen-johdosten suhde
poika-mainen, vaisto-mainen
reun-immainen, sis-immäinen
halki-nainen, ulko-nainen
ajo-ittainen, rinna-kkainen
Muut possessiivijohdokset
riita-isa, viihty-isä
isA- ja inen-adjektiivien suhde
halu-kas, mutk-ikas, perinte-ikäs
jämäkkä, solakka
kkA- ja kAs-adjektiivien suhde
järke-vä, nokka-va
ant-elias, kivu-lias, työ-läs
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Moderatiivijohdokset
suure-hko, matala-hko
harma-htava, jats-ahtava
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
lemp-eä, ehjä
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Verbijohdokset
Yleistä
Verbijohdosten ryhmiä
Verbinjohdinten tehtävistä
Johdinten yhdistelmät
Kantasanana verbi
Kantasanana nomini
Deskriptiiviset verbit
Muuttamisjohdokset
Yleistä
Verbikantaiset muuttamisjohdokset
Teettojohdokset
Teettojohdosten rajaamisesta
Tunnekausatiivit
Nominikantaiset muuttamisjohdokset
Muuttamisjohdosten morfologiset tyypit
Yleistä
hidas-ta-a, täyt-tä-ä, karis-ta-a
kulje-tta-a, vaahdo-tta-a, lamaannu-tta-a
hieko-itta-a, liev-ittä-ä, sekav-oitta-a
kävel-yttä-ä, lakka-utta-a, nope-utta-a
tutki-tutta-a, lyö-tättä-ä
haju-sta-a, kala-sta-a, myk-istä-ä
jälje-ntä-ä, pun-erta-a, sov-elta-a
Supistumaverbit: kasata, noeta
satul-oi-da, soker-oi-da
naul-it-a, vill-it-ä
Muuttumisjohdokset
Yleistä
Verbikantaiset muuttumisjohdokset
Nominikantaiset muuttumisjohdokset
Muuttumisjohdosten morfologiset tyypit
Yleistä
käänt-y-ä, tumm-u-a, sijoitt-u-a
viisas-tu-a, hankal-oitu-a
puke-utu-a, nope-utu-a, levittä-yty-ä
kerä-änty-ä, riita-antu-a
UtU- ja VntU-verbien suhde
juo-pu-a, yö-py-ä
myöhä-sty-ä, parro-ittu-a, home-htu-a
halve-t-a, lähe-t-ä
ne- ja ntU-verbien suhde
hyvä-ksy-ä, kumme-ksu-a
Muuntelujohdokset
Yleistä
Verbijohdokset ja aspekti
Frekventatiiviset johdokset
Frekventatiivijohdosten morfologiset tyypit
Yleistä
le-vartaloiset johdokset
käänn-el-lä, sekoit-el-la
tuhla-il-la, leve-il-lä
kiuso-itel-la, puuha-stel-la
laule-skel-la, käy-skennel-lä
loikk-i-a, tahr-i-a
kulje-ksi-a, kiire-hti-ä
harpp-o-a, kauh-o-a
pör-is-tä, suh-is-ta
Momentaaniset johdokset ja niiden morfologiset tyypit
Yleistä
ist-ahta-a, pauk-ahta-a
luk-ais-ta, park-ais-ta
Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit
Yleistä
Adverbijohdokset
paha-sti, kahde-sti
tarke-mmin, tark-immin, pah-iten
laaja-lti, paksu-lti
ilta-isin, koto-isin
jouko-ittain, vino-ttain
silmä-kkäin, silmä-tysten, silmä-tyksin
kirje-itse, ohi-tse
Taivutusmuotoiset adverbit
Yleistä
Nomininmuodot
Sijamuotoisia adverbeja
harvo-in, jala-n
Verbinmuodot
Muita muotteja
eksy-ksissä, hermostu-ksissaan
men-eillään, rakent-eilla, puk-eissa
kilpa-silla, paita-sillaan, seisaalla(an), kotosalla
Muita adverbiryhmiä
Yhdyssanat
Yhdyssanan rakenne
Yleistä
Yhdyssana kirjoituksessa
Yhdysosat
Määritysyhdyssanat
Yleistä
Määriteosan muoto
Määriteosa nominatiivissa
Määriteosa genetiivissä
Määriteosa genetiivissä tai nominatiivissa
Genetiivin ja nominatiivin vaihtelu
Genetiivi ja nominatiivi verbikantaisen edusosan yhteydessä
Määriteosana yhdysosamuoto
Määriteosana muu muoto
Monikko ja yksikkö määriteosassa
Yhdysosien kongruenssi
Appositioyhdyssanat
Bahuvriihiyhdyssanat
Toistoyhdyssanat
Edusosana adjektiivi
Yhdysadjektiivit
Komparaatio ja liitepartikkelit (i)nen-yhdysadjektiiveissa
Edusosana partisiippi tai verbi
Yhdyspartisiipit
Yhdysverbit
Summayhdyssanat
Yhdyssana lausekkeen osana
Määriteosalla laajennus
Yhdyssanan osan puuttuminen
RAKENNE
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Sanaluokat
Lauseke
Lausekkeen rakenne
Lausekkeen edussana ja määritteen pääsana
NP ja nominit
Verbilauseke
Verbit
Yleistä
Valenssi
Verbien monimerkityksisyys ja täydennysmuotit
Moniosaiset predikaatit
Liittomuodot ja muut moniverbiset rakenteet
Verbiliitot
Verbi-idiomit ja partikkeliverbit
Verbi olla predikaatin osana
Verbit ja subjektin laatu
Subjektittomat ja yksipersoonaiset verbit
Abstrakti subjekti, lausesubjekti ja infinitiivisubjekti
Intransitiivisuus ja transitiivisuus
Intransitiivisten verbien merkitysryhmiä
Yksipaikkaisuus muottina
Transitiivisten verbien merkitysryhmiä
Transitiivisuus, kausatiivisuus ja verbijohdokset
Transitiivisuus muottina
Tunne- ja tuntemusverbit
Kontaktiverbit ja erottamattoman omistuksen muotti
Lause- tai infinitiivitäydennyksen saavat verbit
Täydennyksenä infinitiivilauseke
Objektina NP, infinitiivilauseke tai lause
Objektina alisteinen kysymyslause tai että-lause
Objektina referatiivirakenne tai lause
Adverbiaalitäydennykset muoteissa ja verbin valenssissa
Olo- ja suuntasijaiset muotit
Yleistä
Oleminen ja pistäytyminen
Siirtyminen ja asettuminen
Antaminen, ottaminen ja hyötyminen
Suuntautuminen ja vaikuttaminen: MA-infinitiivi muotissa
Asettamismuotti ja objektin valinta
Tilanmuutosmuotti ja resultatiivimuotti
Arviointi ja kommunikaatio
Kommunikaatioverbit ja referointimuotti
Arviointimuotti
Resiprookkiset verbit
Rektioverbejä
Vaikutelmaverbit
Tavan ja välineen ilmaukset verbin täydennyksinä
Infinitiivit ja partisiipit
Yleistä
Infinitiivien tehtävät ja infinitiivilausekkeiden rakenne
Yleistä
A-infinitiivi
MA-infinitiivi
E-infinitiivi
Infinitiivi verbiketjussa
Verbiketju ja infiniittirakenteen sulautumisen asteet
A- ja MA-infinitiivilauseke objektina ja adverbiaalina
Infinitiivien jakauma
Infinitiivin subjektitulkinnat
Permissiivirakenne
A-infinitiivilauseke subjektina
Nesessiivirakenne
Infinitiivilauseke nominin määritteenä
Infinitiivilauseke substantiivin määritteenä
Infinitiivi adjektiivin yhteydessä
A-infinitiivin perusmuoto adverbiaalina
Irrallinen, interrogatiivinen ja relatiivinen infinitiivilauseke
A-infinitiivin translatiivi
Finaalirakenne
Metatekstuaalinen käyttö
Tavan ja samanaikaisuuden infinitiivirakenteet
Tehden, tekemällä ja niiden kielteinen vastine tekemättä
Tehden- ja tekemällä-rakenteiden merkitys ja käyttö
Rakenteiden subjekti ja subjektitulkinnat
Partisiippien tehtävät ja partisiippilausekkeen rakenne
Yleistä
Partisiippien merkitys ja aikasuhteet
Aiemman ja päättymättömän ajan partisiipit
Passiivin VA-partisiipin tulkinnat
Agenttipartisiipin aikasuhteet
Kieltopartisiippi
Partisiippilauseke
Partisiippilausekkeen rakenne
Aktiivisen ja passiivisen partisiipin suhde luonnehdittavaansa
Partisiippilausekkeen tehtävät
Substantiivia määrittävä partisiippilauseke ja relatiivilause
Partisiippilauseke substantiivilausekkeena
Partisiippilauseke predikatiiviadverbiaalina
Partisiippilauseke predikatiivina ja partisiippi liittomuodossa
Referatiivirakenne
Referatiivirakenteen merkitys ja käyttö
Referatiivirakenteen subjekti
Aktiivi- ja passiivimuotoinen referatiivirakenne
Referatiivirakenteen verbinjälkeisen NP:n sija
Subjektina toimiva referatiivirakenne ja näkyy tulevan -rakenne
Temporaalirakenne
Temporaalirakenteen aikasuhteet ja merkitystulkinnat
Temporaalirakenteen subjekti ja subjektiton essA-rakenne
Passiivimuotoinen temporaalirakenne
Vertailua: tarkoitusta ilmaisevia infiniittirakenteita
Substantiivit
Substantiivit sanaluokkana
Yleistä
Substantiivin luku
Substantiivien luokkia
Yleisnimet ja erisnimet
Jaottomat ja jaolliset substantiivit
Kollektiivisanat
Monikkosanat
Verbivastineelliset substantiivit
Substantiivilauseke
Substantiivin määritteet ja täydennykset
Restriktiiviset ja epärestriktiiviset määritteet
Yleismerkityksisten substantiivien määritteet
Taipumaton substantiivimäärite
Tarkenteet
Demonstratiiviset tarkenteet
Interrogatiiviset, kvantifioivat ja indefiniittiset tarkenteet
Genetiivimääritteet
Possessiivinen ja muuta kuuluvuutta ilmaiseva genetiivi
Objekti- ja subjektigenetiivi
Genetiivimääritteiden keskinäiset suhteet
Genetiivimääritteiden ja muiden määritteiden suhde
Adjektiivimääritteet
Yleistä
Yksilöivät adjektiivit ja demonstratiiviset proadjektiivit
Kuvailevat ja kategorioivat adjektiivimääritteet
Taipumattomat adjektiivimääritteet
Substantiivin adverbiaalit
Yleistä
Adverbiaalitäydennysten muoto
Adverbiaalin asema teon- ja tekijännimen yhteydessä
Adverbiaali substantiivin määritteenä
Osa‑, ryhmä- ja mittasanat
Infinitiivilauseke ja lause substantiivin laajennuksina
Tilastotietoja NP:n rakenteesta
Erisnimet
Erisnimien yksilöivyys
Erisnimien määritteet
Yleistä
Nimikemääritteet
Taipumaton nimikemäärite
Nimikemäärite ja appositiosuhde
Substantiivin adjektiivimainen käyttö
Adjektiivit
Adjektiivit sanaluokkana
Adjektiivien luokkia
Suhteellista ja absoluuttista ominaisuutta ilmaisevat adjektiivit
Muita adjektiiviluokituksia
Adjektiivilauseke
Adjektiivin määritteet ja täydennykset
Adjektiivilauseke ja komparaatio
Suhteutusadjektiivien genetiivitäydennys: saman kokoinen
Astemääritteet
Adjektiivin adverbiaalit
Adverbiaalien sijainti
Suuntaiset ja suhteen adverbiaalit
Tavan adverbiaalit
Määritteenä infinitiivilauseke tai lause
Adjektiivien substantiivikäyttö
Yleistä
Ihmistarkoitteiset sanat
Abstraktiot
Hyvä, kylmä, puhua tyhmiä
Rakenne jotain hyvää
Proadjektiivien substantiivikäyttö
Partisiippien leksikaalistuminen ja adjektiivistuminen
Leksikaalistunut partisiippi
Partisiippien adjektiivikäytön tunnusmerkkejä
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Yleistä
Komparaatio
Vertailun ilmaisutapoja
Komparatiivi
Yleistä
Kuin-rakenne tai partitiivisijainen lauseke
Komparatiivijohdoksen määritteet
Vertaileva astemäärite vähemmän, enemmän
Superlatiivi
Yleistä
Kokonaisuuden elatiivirakenne
Superlatiivijohdoksen määritteet
Adverbit
Yleistä
Adverbien merkitystehtäviä
Paikan adverbit
Ajan adverbit
Tavan adverbit
Määrän adverbit ja partikkelit
Määrän suuruus ja tavan intensiteetti: paljon, liikaa, kasoittain
Täyteyden aste ja likimääräisyys: täynnä, alle, melkein
Täsmentäminen: tarkalleen
Intensiteettisanat: melko, erityisen
Kommenttiadverbit ja ‑partikkelit
Pronominivartaloisten adverbien tehtäviä
Adverbilauseke
Yleistä
Adverbin täydennykset
Adverbin määritteet
Kausaaliset adverbiaalit
Astemääritteet
Tavan määritteet
Adverbi ja muut sanaluokat
Adverbi ja adpositio
Tulkintavaihtoehtoja
Adverbi ja partikkeli
Adverbi ja adjektiivi
Paikallissijaisia adverbistumia
Muita adverbistumia
Adverbi ja substantiivi
Paikallissijaisia adverbistumia
Muita adverbistumia
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Yleistä
Adpositioilmausten merkityssuhteita
Adpositioiden muoto
Adpositioina esiintyvät sanat
Pelkkinä adpositioina käytettävät sanat
Substantiivilähtöisiä postpositioita
Adverbi ja adpositio
Infiniittilähtöisiä adpositioita
Post- ja prepositiolauseke
Lausekkeen rakenne
Prepositio, postpositio, adpositio
Adpositio sekä pre- että postpositiona
Adpositio + genetiivi
Adpositio + genetiivi ~ partitiivi
Adpositio + partitiivi
Adpositio mitan ja kellonajan ilmausten yhteydessä
Rajankäyntejä: Adpositioita ja partikkeleita
Monikasvoiset paitsi ja kautta
Paikanilmauksen modifioijat päin, käsin, asti ja saakka
Pronominit ja muut pro-sanat
Yleistä
Pronominit, proadverbit ja proadjektiivit
Persoonapronominit
Persoonapronominit ja ihmistarkoitteisuus
Persoonapronominin viittauksen täsmentäminen
Demonstratiivipronominit
Deiktinen kolmijako tämä, tuo, se
Yleispronomini se
Demonstratiivipronominien määritteet
Demonstratiiviset proadjektiivit
Pronominien paikallissijat ja lokatiiviset proadverbit
Refleksiivi- ja resiprookkipronominit
Refleksiivipronomini
Resiprookkipronomini
Interrogatiivipronominit
Relatiivipronominit
Yleistä
Pronominin valinta: joka, kuka ja mikä
Pronomini ja proadverbi paikanilmauksissa
Proadjektiivi jollainen, millainen
Kvanttoripronominit
Yleistä
Kvanttoripronominien nimityksistä
Kvanttoripronominien vaikutusala
Kvanttoripronominien syntaksia
Pronomini ja substantiivilauseke
Pronomini lisäyksenä
Indefiniittiset kvanttoripronominit
Joku, jokin, jompikumpi
Vaihtelu joku ~ jokin
Spesifiset indefiniittiproniminit
Universaaliset kvanttoripronominit
Kaikki
Koko
Distributiiviset kvanttoripronominit jokainen, joka, (itse) kukin
Kukakin, kukin ja mi(kä)kin kysymyslauseissa
Kumpikin, molemmat
Kieltohakuiset kvanttoripronominit
Samantekevyyden kvanttoripronominit
Kuka ~ mikä tahansa
Vaikka kuka ~ mikä
Kuka, mikä ja kumpi kvanttoripronomineina
Lukumäärän kvanttoripronominit
Muutama, jokunen, joku
Harva, moni, usea
Monta
Pronominien rajankäyntiä
Vertailusanat
Toinen ja muut yksilöivät adjektiivit
Kontrastoiva itse
Itse-sanan sanaluokasta
Numeraalit
Yleistä
Numeraalit sanaluokkana
Numeraalien ominaispiirteet
Laskettavien joukon ilmaiseminen
Monikollinen numeraali
Numeraalit, joilla on pronominin ja substantiivin piirteitä
Numeraalien n-loppuisuus
Moniosaiset numeraali-ilmaukset
Yhdysnumeraalit
Murto- ja desimaaliluvut
Likimääräisyys ja vaihteluväli
Numeraalien määritteet ja partikkelit
Numeraali substantiivilausekkeessa
Lausekkeen kaksi rakennetta
Numeraalin sisältävän lausekkeen kieliopillinen luku ja määräisyys
Numeraalit muissa kuin lukumäärän ilmauksissa
Partikkelit
Partikkelit ja muut pikkusanat
Yleistä
Partikkelien nimityksistä
Partikkelien ominaisuuksia
Partikkelien alakategoriat
Dialogipartikkelit
Dialogipartikkelien kombinaatiot
Dialogipartikkelien ääntöasu
Lausumapartikkelit
Yleistä
Kysyvät lausumapartikkelit
Lisäävät lausumapartikkelit
Selittävät lausumapartikkelit
Muut lausumapartikkelit
Monikäyttöiset no ja paitsi
Lausumapartikkelit puhetoimintojen merkkinä: jos, muuten, ni(in)
Konjunktiot
Yleistä
Konjunktioiden rakennetyypit
Konjunktioiden syntaktiset ryhmät
Rinnastuskonjunktiot
Adverbiaalikonjunktiot
Yleiskonjunktio että ja vertailukonjunktio kuin
Konjunktioiden ja konnektiivien ero
Sävypartikkelit
Yleistä
Itsenäiset sävypartikkelit
Ei-temporaaliset nyt, sit(ten), aina ja vasta
Pronominilähtöinen partikkeli: sitä
Partikkeliryhmästä toiseen: vaan ja ihan
Kliittiset sävypartikkelit ‑hAn, ‑pA, ‑s
Liitepartikkeli ‑hAn
Liitepartikkeli -pA
Liitepartikkeli ‑s
Fokus- ja asteikkopartikkelit
Yleistä
Fokuspartikkelien inklusiivinen käyttö
Myös ja muita inklusiivisia partikkeleita
Fokuspartikkeli -kin/-kAAn
Eksklusiiviset fokuspartikkelit
Vain ja muita eksklusiivisia partikkeleita
Pronominilähtöinen fokuspartikkeli itse
Fokuspartikkelien asteikkotulkinta
Temporaalisia ja lokaalisia partikkeleita
Temporaaliset fokuspartikkelit
Terminatiiviset partikkelit asti, saakka ja aina
Intensiteettipartikkelit
Intensiteettisanat eri sanaluokissa
Likimäärän ilmaisimet
Interjektiot
Yleistä
Interjektioiden äännerakenne ja syntaksi
Huomionkohdistimet
Partikkeliketjut
Rajankäyntiä
Partikkelit ja muut kiteymät
Suunnitteluilmaukset
Sama sana usean luokan jäsenenä
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lause, virke ja lausuma
Lauseen jäsenet
Lauseen ydinjäsenet
Nimityksistä attribuutti ja adverbiaali
Predikaatti
Predikaatin käsite eri kielioppiperinteissä
Lauseen määritteet, liitynnäiset ja lisäykset
Lauseenjäsenten järjestys
Lausemaisuus ja sen asteet
Itsenäiset ja tekstistä täydentyvät lauseet
Infiniittiset rakenteet
Lauseenvastikkeen käsitteestä
Statusrakenne
Verbikantaiset substantiivit määritteineen
Finiittiverbittömät lausemaiset rakenteet
Yhdyslause
Pää- ja sivulause
Lauseen tehtävät lauseessa
Modaaliset lausetyypit
Deklaratiivi- eli väitelause
Interrogatiivi- eli kysymyslause
Imperatiivi- eli käskylause
Eksklamatiivi- eli huudahduslause
Syntaktiset lausetyypit
Yleistä
Transitiivisuus jatkumona
Eksistentiaalilause
Omistuslause
Ilmiölause
Tilalause
Kvanttorilause
Tuloslause
Tunnekausatiivilause
Genetiivialkuiset lausetyypit
Nominaaliset lauseenjäsenet
Yleistä
Subjekti
Perussubjekti, e-subjekti ja genetiivisubjekti
Subjektin rakennetyypit
Subjektin semanttinen rooli
Ilmisubjektin puuttuminen
Muodollinen subjekti
Partitiivi ja nominatiivi subjektissa
Subjektin sija ja kvantitatiivinen määräisyys
Subjektin sija kieltolauseessa
Partitiivisubjekti ja lauseen rakenne
Genetiivi ja muut subjektin sijat nesessiivirakenteessa
Genetiivisubjektin analyysivaihtoehtoja
Subjektin piirteet eri lausetyypeissä
Objekti
Yleistä
Transitiivisuus ja objektin semantiikka
Vaikutuksenalaisuus ja rajattuus
Patientti, kohde- ja tulosobjekti
Rajoittunut objektin valinta
Objektin sijat
Partitiivi- ja totaaliobjektin oppositio
Objektin sija, aspekti ja kvantitatiivinen määräisyys
Kieltolauseen objektin sija
Nominatiivi, genetiivi ja akkusatiivi totaaliobjektin sijana
Finiittiverbin totaaliobjekti
Hallitsevan lauseen vaikutus infinitiivin objektin sijaan
Infiniittisen rakenteen objektin sijan itsenäinen määräytyminen
Objektin sija subjektin ja objektin erottajana
Nimi tai sitaatti objektina
Predikatiivi
Predikatiivin tyypit
Predikatiivin semantiikkaa
Subjektin laadusta riippuva predikatiivin sija
Predikatiivin sija ja jaollisuus
Distributiivisen predikatiivin sijanvaihtelua
Ekvatiivilause ja jäännöksetön predikatiivi
Muodoltaan vaihtelematon predikatiivi
Partitiivi pronominipredikatiivin sijana
Subjektiton ja asiaintilaa luonnehtiva predikatiivi
Materiaalin ja inkluusion partitiivipredikatiivi
Määränilmaus predikatiivina
Tuloslauseen predikatiivi
Genetiivipredikatiivi
Adverbiaalit
Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia
Yleistä
Adverbiaali täydennyksenä ja määritteenä
Lauseessa useampi saman merkitysryhmän adverbiaali
Suhdesääntö ja adverbiaalin tulkinta
Suhdesääntö ja kvasipredikaatti
Adverbiaalin lauseasema ja merkityksen tulkinta
Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma
Predikatiiviadverbiaalit
Yleistä
Essiivisijainen predikatiiviadverbiaali
Translatiivisijainen predikatiiviadverbiaali
Muut predikatiiviadverbiaalit
Adverbiaalien merkitystehtäviä
Ajan adverbiaalit
Paikan ja tilan adverbiaalit
Paikka, tila ja yhteys
Suunta
Väylä
Habitiiviadverbiaalit
Tavan adverbiaalit
Tapa
Väline ja keino
’Kanssa’- ja ’ilman’-merkityksiset adverbiaalit
Vertailu ja suhteutus
Määrä ja tapahtumisen intensiteetti
Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla
Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit
Syy, aihe, perustelu
Tarkoitus, ehto, myönnytys
Kommenttiadverbiaalit ja konnektiivit
Adverbiaalin merkitys ja lauseketyyppi: kokoava katsaus
Lausuma ja vuoro
Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina
Lausuma puhutun kielen yksikkönä
Vuoro
Vuoro ja vuoron rakenneyksikkö
Moniyksikköinen vuoro
Vuoro keskustelun osana
Vuoron skemaattinen kuvaus
Puheen prosodinen jäsennys
Reaaliaikainen lause ja muu lausuma
Lauseen jatkuminen yli vuoron rajan
Lausuma puhujien yhteistuotoksena
Prosessilauseen kieliopillistumia
Limittäisrakenteet
Alkuun lohkeava syntaktinen etiäinen
Lauseke lausumana ja vuorona
Puhuttelut ja tervehdykset
Etujäsenet
Jälkijäsenet
Tarkistus- ja jatkokysymys
Vuoron alku
Elementtien järjestys
Vuoronalkuiset partikkelityypit
Uuden tiedon vastaanottaminen: ai, jaa, jaaha
Uuden puheenaiheen nostaminen esille: mite(n)s; kuule
Lisäävät vuoronalkuiset lausumapartikkelit ja, et(tä), eli, entä(s)
Partikkelit kontrastin, perustelun ja siirtymän merkkinä
Vuoron loppu
Yleistä
Vuoron mahdollinen ja todellinen loppu
Vuoronloppuiset partikkelit
Partikkelivuorot
Kuulolla olon ja myötäilyn partikkelit joo, niin, mm
Uutisen vastaanottamisen partikkelit: ai, jaa, no
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Lisäysten asema lauseessa ja vuorossa
Yleistä
Terminologiaa
Lauseen ja vuoron jatkaminen
Jälkilisäykset
Syntagmaattinen jälkilisäys
Paradigmaattinen jälkilisäys
Konjunktiolla ja konnektiivilla liitetty lisäys
Liitekysymykset lisäyksinä
Appositio
Appositiorakenne ja apposition lajit
Termistä appositio
Kiinteä appositiorakenne
Löyhä appositiorakenne
Lohkeama eteenpäin
Yleistä
Alkuosan pronominivaihtoehdot
Jälkiosana olevan lausekkeen muoto
Lauseet lisäyksinä
Adverbiaali- ja relatiivilauseet lisäyksinä
Jälkijohtolause lisäyksenä
Parenteettiset lisäykset
Parenteesit
Sanahaku ja itsekorjaukset
Puhuttelulisäykset
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Yleistä
Rinnastussuhde
Rinnastussuhteen konjunktiot
Konjunktiollinen ja konjunktioton rinnastus
Lausekkeiden, sanojen tai sananosien rinnastus
Yleistä
Rinnasteisten lausekkeiden monitulkintaisuus
Lauseiden rinnastus ja lisäys
Semanttisia suhteita
Yleistä
Additiiviset suhteet
Konjunktio ja
Listaava ja-suhde
Ja-kiteymiä ja toistorakenteita
Muut additiivisen suhteen konjunktiot
Additiivisen suhteen konnektiivit
Disjunktiiviset suhteet: tai, vai, eli, muuten
Kontrastiiviset suhteet
Yleistä
Adversatiivinen suhde
Adversatiivisen suhteen konjunktiot kun taas, kun, mutta
Adversatiivisen suhteen konnektiivit
Korrektiivinen suhde
Korrektiivisen suhteen konjunktiot vaan, mutta
Korrektiivisen suhteen konnektiivit
Poikkeussuhde: paitsi, mutta, vain
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Yleistä
Adverbiaalilauseen asema ja ominaisuuksia
Adverbiaalilause yhdyslauseen alussa tai lopussa
Adverbiaalilause määritteenä ja lisäyksenä
Konjunktio lausekkeen jäljessä
Päälauseen alussa partikkeli tai verbi
Semanttisia suhteita
Yleistä
Temporaaliset suhteet
Yleistä
Kun-lauseet
Kun ja jolloin ~ milloin
Tilanteiden välisten aikasuhteiden täsmentimiä
Tilanteen alku- ja loppukohta
Tilanteiden päällekkäisyys tai peräkkäisyys
Kausaaliset suhteet
Yleistä
Kausaalisen suhteen konjunktiot: koska, sillä, kun
Kausaalisen suhteen konnektiivit: siksi, sen takia, nimittäin
Päätelmien ja konsekutiivisen suhteen konnektiivit: siis, niin
Finaalisen suhteen konjunktiot ja konnektiivit: jotta, niin
Konditionaaliset suhteet
Yleistä
Ehto, relevanssi, varaus: jos, mikäli, ellei, jollei
Temporaalisen suhteen ehtotulkinta: kun, kunhan
Konditionaalisen suhteen konnektiivit ja kiteymät
Konsessiiviset suhteet
Yleistä
Konsessiivisen suhteen konjunktiot: vaikka, joskin, jos kohta
Konsessiiviset konnektiivit: kuitenkin, joka tapauksessa, tosin
Samantekevyyttä ilmaisevat konsessiivit
Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana
Yleistä
Lause lauseen jäsenenä
Lause ja tukipronomini
Lause subjektina
Että-lause ja alisteinen kysymyslause
Jos‑, kun- ja vaikka-lauseet
Lause objektina
Että-lause ja alisteinen kysymyslause
Jos‑, kun- ja vaikka-lauseet
Lause predikatiivina
Lause adverbiaalitäydennyksenä
Että ja lauseen interrogatiivisuus
Kysymyslauseen alussa että: Ajattelin että tuleekohan hän?
Etteikö-lauseet
Että-lause adjektiivin ja adverbin yhteydessä
Ilmaustyyppi niin hyvä että ~ sen verran paljon että
Sellainen ~ semmoinen että
Että- ja kysymyslause substantiivin määritteinä
Vaihtoehtoiset analyysitavat
Relatiivilauseet
Yleistä
Restriktiiviset ja epärestriktiiviset relatiivilauseet
Relatiivilauseen paikka
Itsenäiset relatiivilauseet
Kuin-rakenteet
Yleistä
Kuin-rakenteen lausemaisuus
Kuin-rakenne ja relatiivilause
Kiteytyneitä kuin-ilmauksia
Ellipsi
Yleistä
Rajankäyntiä: Ellipsi ja muu ilmipanemattomuus
Lauseen nominaalisia ellipsejä
Yleistä
Yhteinen samasijainen subjekti tai objekti
Eri sija, eri tehtävä: sama tulkinta
Verbin jälkeiset samasijaiset nominijäsenet
Yhteinen lausekkeen edussana tai täydennys
Lauseen verbiosan ellipsejä
Yhteinen finiittiverbi
Niin ja -kin ellipsin tukena
Polaariset ellipsit
Myönteinen alkuosa, kielteinen jälkiosa
Kielteinen alkuosa, myönteinen jälkiosa
Kontrastointi ei – kyllä
Ei – vaan ‑ilmausten elliptisyys
Molemmat osat kielteisiä
Ellipsi modaalisissa verbiketjuissa
Kysyviä konstruktioita
Vieruspari ja sekvenssi
Yleistä
Kysymys–vastaus-vieruspari
Keskustelun avaaminen ja jatkaminen kysymyksellä
Vastaaminen
Vastaaminen vaihtoehtokysymykseen
Minimivastaukset
Muut kuin minimivastaukset
Kielteinen vastaus vaihtoehtokysymykseen
Väitelauseiden ja lausekkeiden tulkinta kysymykseksi
Vastaaminen hakukysymykseen
Kannanottojen muodostama vieruspari
Yleistä
Samanmieliset jälkijäsenet
Erimieliset ja varaukselliset kannanotot
Direktiivit ja niiden vastaanotto
Vierusparin lavennus
Lopetukset ja hyvästelyt
ILMIÖT
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Yleistä
Sija ja sijan määräytyminen
Kieliopilliset sijat ja adverbiaalien sijat
Kieliopillisten sijojen ja niiden nimitysten historiaa
Sijamuotojen esiintymisyleisyyksiä
Kieliopilliset sijat
Nominatiivi
Genetiivi
Akkusatiivi
Partitiivi
Paikallissijat
Olo- ja suuntasijaisuus
Yleistä
Suuntasijojen käyttö ilman siirtymää: jäi autoon, löytyi pihalta
Olosijat ja siirtymä: käydä kaupassa
Sisä- ja ulkopaikallissijat
Paikka: pihassa, pihalla
Paikannimet: Kittilästä Kreetalle
Kokonaisuuden osa: kiskoa lasta kädestä, iskeä miestä nenään
Osan ominaisuus: kaunis kasvoiltaan, ahdas hartioista
Tila ja toiminta: hyvällä tuulella, kuumeessa, tupakalla
Habitiiviset ilmaukset: hänellä ~ hänessä on kuumetta
Paikallissijat ajanilmauksissa
Paikallissijojen muuta käyttöä
Inessiivi
Adessiivi
Elatiivi
Ablatiivi
Illatiivi
Allatiivi
Essiivi ja translatiivi
Vajaakäyttöiset sijat
Abessiivi
Instruktiivi
Komitatiivi
Sijojen rajatapauksia
Kongruenssi
Yleistä
Subjektin ja predikaatin kongruenssi
Persoonakongruenssi
Persoonapronominit, rinnastus ja kongruenssi
Monikon 1. persoona puheessa
Teitittely
Lukukongruenssi
Kolmannen persoonan lukukongruenssi
Kollektiivisanat, monikkosanat ja kongruenssi
Subjektissa numeraali
Rinnasteiset subjektit, luettelot ja kongruenssi
Lukukongruenssi ja inkongruenssi
Lukukongruenssin vaihtelu ja normittaminen
Predikoivien nominaalijäsenten lukukongruenssi
Predikatiivin kongruenssi
Predikatiiviadverbiaalin lukukongruenssi
Kieltoverbin kongruenssin vaihtelu
Kongruenssi verbin liittomuodoissa
Lukukongruenssi verbin liittomuodoissa
Passiivikongruenssi eli kaksoispassiivi
Possessiivikongruenssi
Possessiivikongruenssin ala
Possessiivikongruenssi ja possessiivisuffiksin refleksiivinen käyttö
Possessiivikongruenssi infiniittisissä rakenteissa ja teonnimissä
Possessiivisuffiksittomuus
Possessiivikongruenssin tila puhutussa kielessä
Tilastotietoa vaihtelusta possessiivikongruenssissa
Kongruenssi substantiivilausekkeessa
Luku- ja sijakongruenssi
Monikollisuus ja kongruenssi
Substantiivimääritteen ja erisnimen kongruenssi
Rinnasteinen lauseke NP:n osana
Rinnasteiset edussanat
Rinnasteiset määritteet ja edussanan numerus
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Yleistä
Passiivin lajit
Passiivi finiittisenä ja infiniittisenä
Yksipersoonainen passiivi
Yleistä
Passiivilauseen rakenne
Passiivilauseen teema
Teematon passiivilause
Objektin asema passiivilauseessa
Passiivin ihmistarkoitteisuus
Passiivin monikollisuus
Passiivi ja refleksiiviset ainekset
Passiivimuodon monikäyttöisyys
Adverbiaalit subjektiargumentin tulkinnassa
Passiivi ja yleistävä monikon kolmas persoona
Yksipersoonainen passiivi ja passiivin prototyyppi
Monipersoonaiset passiivit
Yleistä
Passiivisia verbiliittoja
Muutospassiivi tulla valituksi ja tilapassiivi olla hoidettu ~ selvitettävänä
Passiivirakenteiden rajaamisesta
Muutospassiivi ja yksipersoonainen passiivi
Muutos- ja tilapassiivin aspektuaalisia rajoituksia
Passiivin ominaisuuksia sisältäviä verbiliittoja
U-johdokset monipersoonaisena passiivina
Johdospassiivi ja muut passiivit
Nollapersoona
Yleistä
Nollasubjekti
Nollapersoona yksikön kolmantena persoonana
Nollasubjektilauseen rakenne
Nollasubjektin esiintymisehdot
Nollapersoona yhdyslauseissa
Modaaliset verbit ja modaalinen tulkinta
Nolla nesessiivirakenteessa ja muissa yksipersoonaisissa lauseissa
Infinitiivin nollasubjekti
Nollapersoona muissa lauseasemissa
Nollaobjekti
Nolla kokijana ja omistajana
Vertailuja
Nollien tulkintoja
Nollapersoona ja passiivi
Nollapersoona ja yleistävä yksikön toinen persoona
Sanajärjestys
Yleistä
Sanajärjestysvaihtelun luonteesta
Sanajärjestyksen vapaus ja kiinteys
Lause paikkoina ja kenttinä
Lauseen informaatiorakenne
Teemapaikka ja teema-alkuiset lauseet
Neutraali ja tunnusmerkkinen teema
Subjekti loppukentässä
Subjektin ja finiittiverbin inversio
Teematon lause
Esikenttä ja esikenttäalkuiset lauseet
Esikentässä nominaalinen lauseke
Temaattinen vaihtuvuus ja kontrasti
Suppea reema ja reaktiiviset lauseet
Esikentässä finiittiverbi, kieltosana tai modaalinen partikkeli
Kantaa ottava ja reaktiivinen käyttö
Kieltoverbin paikka
Esikentän ja teemapaikan tulkinnanvaraisuuksia
Loppukentän järjestys
Lausekkeiden järjestys verbin jäljessä
Verbiloppuinen järjestys
Adverbiaalimääritteiden ja partikkelien sijainti
Lausekkeiden sisäinen järjestys
Hajarakenteet
Yleistä
Infiniittiset hajarakenteet
Lauserajan ylittävät hajarakenteet
Nominaalisia hajarakenteita
Lause hajarakenteen osana
Hajarakenne ja lauseen rakenne
Fokusoiva lohkolause
Määräisyys ja viittaaminen
Yleistä
Referenssi eli viittaaminen
Geneerisyys ja spesifisyys
Määräisyyden osoittaminen
Määräisyys, tunnistettavuus ja tunnettuus
Määräisyyden ja epämääräisyyden osoittaminen tarkenteilla
Epämääräisyyttä osoittavat tarkenteet
Tunnistettavuutta ja määräisyyttä osoittavat tarkenteet
Tarkenneyhdistelmiä
Artikkelit ja määräisyys suomen kielen kannalta
Tarkenteettomien NP:iden tulkinta
Kvantitatiivinen määräisyys ja epämääräisyys
Deiksis ja anafora
Deiksis
Indeksaalinen, deiktinen, korrelaatti ja tulkintapohja
Lauseiden välinen ja lauseen sisäinen anafora
Anaforan kieliopilliset keinot
Pro-ainekset yksin ja tarkenteina
Nolla-anafora
Pronominit hän ja tämä
Lokatiiviset ja temporaaliset proadverbit
Anaforan merkityssuhteita
Lausekkeiden semanttinen yhteensopivuus
Samamerkityksisyys
Tarkoitteen pääteltävyys eli assosiatiivinen anafora
Tilanneviitteisyys
Tilanneviitteiset pronominit keskustelussa
Tilanneviittaus ja kirjoitettu teksti
Parafraasit tämä tapahtui, niin kävi(kin)
Toistuvat viittaukset eli referentiaalinen ketju
Lauseensisäinen anafora: refleksiiviset ainekset
Refleksiiviset pro-ainekset
Refleksiivisyys ja muu anafora
Korrelaatin lauseasema
Refleksiivisyys infiniittisissä rakenteissa
Refleksiivisyys nominaalisen lausekkeen sisällä
Partisiippi- tai adjektiivilauseke substantiivin määritteenä
Verbivastineellisen substantiivin muodostamat lausekkeet
Refleksiivisyys ja oma
Referointi
Yleistä
Referointi osana kertojan tekstiä
Suora ja epäsuora esitys
Direktiivien referoiminen
Vapaa suora esitys
Suoran ja epäsuoran esityksen yhdistelmiä
Sekamuoto, eläytymisesitys ja vapaa (epä)suora esitys
Referointi ja deiksis
Deiksis ja puhetilanteen vaatimukset
Referaatin pronominit
Hän ja he
Se ja se, siellä ja siellä
Referaatin tempus
Kerronta imperfektissä
Kerronta pluskvamperfektissä
Näkökulmien limittyminen
Kerronnan ja repliikin sulautuminen
Vapaa epäsuora esitys
Johtolause ja muut johtoilmaukset
Johtolause
Sanoa-verbin erityisluonne
Johtolauseen verbi ilmaisee viestin vastaanottamista
Johtoilmauksessa kommunikointiin viittaava substantiivi
Johtoilmauksena lauseke
Johtolauseen paikka
Paikka ja syntaktinen suhde referaattiin
Jälkijohtolause
Referointi keskustelun osana
Dialogin referoiminen
Johtoilmauksen ja referaatin työnjako
Johtoilmaus puuttuu: ”nollasitaatti”
Johtoilmauksen ja referaatin rajalla partikkeliketju
Kuvitellun puheen sekä ajattelun referointi
Kuulopuhe ja toisen käden tieto
Yleistä
Partikkelit kuulem(m)a ja muka
Pluskvamperfekti osoittamassa toiselta kuultua
Nesessiiviverbin pitää evidentiaalinen käyttö
Aspekti
Yleistä
Aspektiterminologiasta
Aspektuaaliset tilannetyypit
Tilat
Tapahtumat
Verbi ja lauseen aspekti
Rajapakoiset verbit
Yleistä
Prototyyppinen partitiiviobjekti
Rajaavat verbit
Yleistä
Totaaliobjekti
Rajahakuiset verbit
Yleistä
Vaihtelevasijainen objekti
Keston ilmaus ja lauseen aspekti
Verbiliitto ja lauseen aspekti
Verbiliitto olla tekemässä
Verbiliitot olla tekemäisillään, olla tehdä
Aspektin ja kvantiteetin suhteesta
Tempus
Yleistä
Tempus
Tapahtuma-aika, puhehetki, viittaushetki
Tempus ja modus
Preesens
Yleistä
Puhehetken preesens
Dramaattinen preesens
Imperfekti eli preteriti
Yleistä
Menneen ajan narratiivinen imperfekti
Muita imperfektin tehtäviä
Perfekti
Yleistä
Tilanteen jälkivaikutuksen perfektit
Jatkuvuuden perfekti
Imperfektin ja perfektin suhde
Pluskvamperfekti
Yleistä
Pluskvamperfektin tehtäviä
Tulevaan aikaan viittaaminen
Yleistä
Futuurinen merkitys: puhehetken kannalta tuleva
Preesens
Perifrastiset tulevan ajan ilmaukset
Tuleva menneessä
Tempusjärjestelmä kokonaisuutena
Modaalisuus
Yleistä
Modaalisuuden lajit
Modaalisemanttisia käsitteitä
Dynaamisuus ja deonttisuus
Praktinen välttämättömyys
Episteemisyys ja evidentiaalisuus
Modaalisuuden ilmaisukeinot
Yleistä
Modaaliharmonia ja vaikutusala
Propositionaalinen asenne, faktiivisuus ja implikatiivisuus
Modaaliverbit
Modaaliverbien semantiikkaa
Modaaliverbit kielioppiperinteessä
Modaaliverbien morfosyntaksia
Mahdollisuutta ilmaisevat modaaliverbit
Voida ja sen dynaamiset vastineet
Verbien voida ja saada deonttinen tulkinta
Episteemiset voida, saattaa, taitaa ja mahtaa
Nesessiiviset modaaliverbit
Väljämerkityksiset täytyy ja pitää
Muut välttämättömyyttä ilmaisevat verbit
Muut intensionaaliset verbit
Modaaliset verbirakenteet
Olla-verbilliset predikaatit nesessiivirakenteessa
Partisiipin sisältävät rakenteet
Infinitiivilausekkeiden modaalisuus
Modaaliset adjektiivit
Modukset
Modus, tempus ja lausetyyppi
Imperatiivi
Konditionaali
Potentiaali
Modaaliset adverbit ja partikkelit
Yleistä
Epävarmuuden ja mahdollisuuden partikkeleita
Partikkelit ehkä, kai ja kenties
Lie(nee) episteemisenä partikkelina
Evidentiaaliset adverbit ja partikkelit
Varmuuden ja vakuuttelun partikkelit
Modaalisuus ja kielto
Kieltohakuiset modaali-ilmaukset
Modaaliverbit, niiden parafraasit ja kielto
Adverbit, partikkelit ja kielto
Kielto ja kielteiset ilmaukset
Yleistä
Kielto ja kielteinen merkitys
Kiellon tunnusmerkkisyys ja kontekstisidonnaisuus
Kiellon vaikutusala
Yleistä
Kiellon fokus
Vaikutusalatulkintoja: kielto, modaalisuus, kvanttorit
Kiellon vaikutusala yhdyslauseissa
Kiellon ilmaisukeinot
Kieltosana verbinä ja partikkelina
Kieltopartikkelit tuskin ja tokko
Abessiivimuodot ja puuttumista ilmaisevat adpositiot
Karitiiviadjektiivit
Epä- ja ei-alkuiset sanat
Kaksi kieltoilmausta samassa lauseessa
Kieltohakuisuus
Yleistä
Negatiivinen ja positiivinen polaarisuus
Kieltohakuisia adjektiiveja, adverbeja ja verbejä
Kieltohakuisia aineksia myönteisessä lauseessa
Yleistä
Harvoin-, vain‑, ainoa-kontekstit
Vertailuilmaukset
Kysymys- ja ehtolauseet
Liiallisuutta, vaikeutta tai erikoisuutta merkitsevät ilmaukset
Kielteisesti implikatiiviset verbit
Myönteisiä aineksia kieltolauseessa
Imperatiivi ja muut direktiivit
Direktiivin käsitteestä
Direktiivi ja puhefunktio
Imperatiivi- eli käskylause
Käskylauseen kieliopilliset tuntomerkit
Puhutteluilmaus
Subjekti vai ei?
Käskylauseen sanajärjestys
Passiivimuoto monikon 1. persoonan käskylauseessa
Arkaistinen monikon 1. persoonan imperatiivi
Käskylause vierusparin jäsenenä
Imperatiivin muita käyttöjä
Muut verbialkuiset direktiivit
Konditionaalimuotoinen väitelause direktiivinä
Kysymyslause direktiivinä
Indikatiivinen väitelause direktiivinä
Jussiivi
Yleistä
Jussiivin tehtäviä
Deonttiset ja performatiiviset ilmaukset direktiiveinä
Modaaliset verbi-ilmaukset
Performatiiviverbit
Direktiivit ja partikkelit
Liitepartikkelit direktiiveissä
Itsenäiset partikkelit direktiiveissä
Finiittiverbittömät direktiivit
Infiniitit direktiiveissä
Suunnan ilmaus direktiivin merkitystä kannattamassa
Kieliopillissijainen substantiivilauseke direktiivinä
Kysymykset
Yleistä
Kysymyslause lausetyyppinä
Interrogatiivisten rakenteiden tyypit
Kysymyslause ja liitepartikkelit
Hakukysymykset
Kysymyslauseen rakenne
Kaksoiskysymys
Määrän kysyminen: paljonko, oliko paljonkin
Kysyttävän lajeja
Kysymyksen hakualue
Yhden ja monen kysyminen
Syyn kysyminen
Vaihtoehtokysymykset
Verbikysymys ja muut yksinkertaiset vaihtoehtokysymykset
Lausekekysymys ja fokusointi
Vaihtoehtokysymysten tulkinnoista
Joko ja vieläkö
Vaihtoehtokysymysten polaarisuus
Disjunktiivinen vaihtoehtokysymys
Partikkeleilla vai ja entä(s) muodostetut kysymykset
Alisteiset kysymyslauseet
Retoriset kysymykset
Affektiset konstruktiot ja keinot
Yleistä
Termeistä
Affektisuus ja kielen tasot
Eksklamatiiviset lausumat
Yleistä
Interrogatiivi-ilmaukset ja affektisuus
Väitelauseet ja affektisuus
Pro-sanat affektisessa väitelauseessa
Verbialkuiset väitelauseet ja affektisuus
Partikkelit affektisen konstruktion osana
Kvanttorien ja kiellon vahvistimet
Imperatiivilauseen affektinen käyttö
Voimasanojen kielioppia
Tehtävät
Voimasanojen paikka lausumassa
Itsenäiset lausekkeet affektisessa käytössä
Substantiivi- ja adjektiivilausekkeet
Infinitiivilauseke
Kieliopillisten morfeemien affektinen käyttö
Nominin tunnukset
Verbin tunnukset
Toisto

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot