Karjala – kieli, murre ja paikka


Suomen Karjala

Mistä puhutaan, kun puhutaan Karjalasta?
Kieltä ja murrettaKartta
Miksi nykyään on kaksi Karjalaa ja kahden kielen karjalaa?
Karjalan kielen murteet
Suomen kielen karjalaismurteet
Karjalan kielen ja suomen karjalaismurteiden tulevaisuus
Karjala-nimistä:  Suomen Karjala ja Venäjän Karjala
Karjalankielisten paikannimien taivutuksesta
Karjalan kielen ja murteiden nimittämisestä
Kirjallisuutta

 

Suomen Karjala muodostuu nykyään Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan maakunnista.

Suomen Karjala voidaan hahmottaa myös Karjalan muinaismaakuntana, Suomen itäisimpänä historiallisena maakuntana. Stolbovan rauhan (1617) jälkeen muodostunutta Karjalan maakuntaa on pidetty Suomen karjalaisten asuma-alueena talvisotaan (1939–1940) asti.

Suomen Karjalaan on siis kuulunut myös luovutettu Karjala: entisen Viipurin läänin Karjalankannas ja Laatokan Karjala, jonka osa on ollut Raja-Karjala.

Muita Suomen entisestä tai nykyisestä Karjalasta käytettyjä nimiä, varsinkin ilmansuunta-alkuisia, tulee käyttää harkiten.

 

 

Etelä-Karjala on nykyään Suomen maakunta, joka rajoittuu Kymenlaakson ja Etelä-Savon maakuntiin ja kuuluu Etelä-Suomen lääniin. Etelä-Karjalaan liitetään usein, varsinkin kulttuurintutkimuksessa, Karjalankannas.

Pohjois-Karjala on nykyään Suomen maakunta, joka rajoittuu Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntiin ja kuuluu Itä-Suomen lääniin.

Karjalankannas (lyhyemmin Kannas) on Suomenlahden, Laatokan ja Saimaan rajoittama Karjalan osa. Toisinaan alueeseen luetaan myös koko luovutetun Karjalan eteläinen mannerosa, vaikka Viipurin länsipuoliset alueet eivät vanhastaan ole kuuluneet siihen. Luonnonmaantieteellisesti Karjalankannaksen luoteisraja kulkee Viipurinlahdesta Hiitolaan, Laatokan länsikulmaan.

Karjalankannakseen luetaan seuraavat pitäjät (aakkosjärjestyksessä): Antrea, Heinjoki, Hiitola (toisinaan luetaan Laatokan Karjalaan), Johannes, Jääski, Kanneljärvi, Kaukola, Kirvu, Kivennapa, Koivosto, Kuolemanjärvi, Käkisalmi, Lavansaari, Metsäpirtti, Muolaa, Pyhäjärvi, Rautu, Räisälä, Sakkola, Seiskari, Suursaari, Säkkijärvi, Terijoki, Tytärsaari, Uusikirkko, Vahviala, Valkjärvi, Viipuri, Vuoksela, Vuoksenranta ja Äyräpää.

Karjalankannas kirjoitetaan yhteen (ks. Kielikello 2/2001). Lyhyempää rinnakkaismuotoa Kannas voi myös käyttää, jos ei ole sekaantumisen vaaraa muihin kannaksiin.

Nykyään alue kuuluu Leningradin oblastiin.

Laatokan Karjala on Laatokan luoteis-, pohjois- ja koillispuolinen osa ennen sotia 1939–1944 Suomelle kuulunutta Karjalaa. Nimeä on käytetty ennen kaikkea kielen ja historian tutkimuksessa. Laatokan Karjala alkaa Hiitolasta tai Kurkijoesta ja ulottuu Korpiselän ja Ilomantsin kaakkoisosiin saakka.

Laatokan Karjalaan luetaan seuraavat pitäjät (aakkosjärjestyksessä): Harlu, Hiitola (toisinaan luetaan Karjalankannakseen), Ilomantsi (osa), Impilahti, Jaakkima, Kitee, Korpiselkä, Kurkijoki, Lahdenpohja, Lumivaara, Parikkala, Pälkjärvi, Ruskeala, Saari, Salmi, Soanlahti, Sortavala, Sortavalan maalaiskunta, Suistamo, Suojärvi, Uukuniemi ja Värtsilä.

Laatokan Karjalan osaksi on usein mainittu Raja-Karjala.

Nykyään alue kuuluu Karjalan tasavaltaan.

Raja-Karjala tarkoittaa tavallisimmin sitä itäisintä osaa Laatokan Karjalasta, joka oli ennen sotia 1939–1944 Salmin kihlakunnan ortodoksiväestön asuma-aluetta. Salmin kihlakunta käsitti Suojärven, Suistamon, Soanlahden, Korpiselän, Impilahden ja Salmin kunnat. Alueeseen luetaan usein myös Ilomantsin kaakkoisosa. Nimeen on toisinaan liitetty myös vanhan valtakunnanrajan takaisia kyliä, mikä ei ole enää suositettavaa.

Luovutettu Karjala käsittää Neuvostoliitolle sotien 1939–1944 jälkeen luovutetut alueet: Karjalankannaksen sekä suurimman osan Laatokan Karjalaa. Suomessa luovutetusta Karjalasta käytetään nykyään myös nimitystä pakkoluovutettu Karjala.

Muita, ennen käytettyjä ja nykyisin osin harkiten käytettäviä nimiä ovat mm. seuraavat:

  • Kaakkois-Karjala on tarkoittanut joko Viipurin läänin kaakkoisosaa tai Käkisalmen seutua.
  • Keski-Karjala tarkoittaa lähinnä siirtoväkitutkimuksessa luovutetun Karjalan keskiosaa. Nimitystä käytetään myös kielentutkimuksessa. Keski-Karjala näyttää nykyään hyvin usein tarkoittavan Pohjois-Karjalan maakunnan viittä tai seitsemää eteläisintä kuntaa.
  • Länsi-Karjala on tavallisimmin tarkoittanut Viipurin Karjalaa, mutta joskus jopa Suomen Karjalaa.
  • Lounais-Karjala on tarkoittanut Virolahdelta Viipuriin ulottuvaa rantakaistaletta. Nykyään saatetaan siksi nimittää Etelä-Karjalan maakunnan lounaisosaa.
  • Käkisalmen Karjala on tarkoittanut lähinnä Käkisalmen kaupungin ympäristöalueita tai laajemmin koko entistä Käkisalmen lääniä.
  • Tynkä-Karjala tarkoitti varsinkin viime sotien jälkeen nykyistä Suomen Karjalaa.
  • Viipurin Karjala tarkoittaa Viipurin kaupungin ympäristöalueita tai laajemmin koko Viipurin lääniä.
  • Vanha Suomi on se osa Itä-Suomea, joka ison ja pikku vihan jälkeen liitettiin Venäjään (1721–1811).

Venäjän Karjala

 

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 129