Kotus - verkkojulkaisut

Pien-Savon pohjoisosan maantarkastusluettelo vuosilta 1562–1564

 

Toimitukselta

Verkkojulkaisu Pien-Savon pohjoisosan maantarkastusluettelo vuosilta 1562–1564 perustuu Timo Alasen toimittamaan teokseen Pien-Savon pohjoisosan maantarkastusluettelo vuosilta 1562–1564 (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 154. ISBN 978-952-5446-38-8, ISSN 0355-5437. Helsinki. 432 s.), joka ilmestyi vuonna 2008.

Aineisto on sisältöltään sama ja samannäköinenkin kuin painetussa kirjassa. Hakemistoista on linkitys haun kohteeseen, joka kulloinkin on esiintymisympäristössään merkitty huomiovärillä.

Aiemmin Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen verkkojulkaisusarjassa (ISSN 1796-041X) on ilmestynyt Timo Alasen toimittamat maantarkastusluettelot  Johan Habermanin maantarkastusluettelo Pien-Savosta 1620-luvulta (2007, URN:ISBN 978-952-5446-30-2) ja Säämingin ja Rantasalmen maantarkastusluettelo vuosilta 1562–1563 (2008, URN: 978-952-5446-33-3).


Johdanto

Yleistä
Asiakirjan tausta
Maantarkastusluettelossa käytetty aluejako
Maantarkastusluettelon merkintätavat
Nimihakemiston toimitusperiaatteitta
Lähteet

Yleistä

Savon maatalous perustui 1550-luvulla kaskiviljelyyn. Verotuksen kannalta maakunnan liikkuva ja muuttuva viljely poikkesi ratkaisevasti muun Ruotsin viljelytavoista. Kruunun virkamiesten oli otettava tämä huomioon suunnitellessaan verotusta ja laatiessaan veroluetteloita. Savossa ryhdyttiinkin 1550-luvulla laatimaan erityisiä maantarkastusluetteloita, joihin merkittiin sekä veronmaksajat että heille kuuluneet kasket ja niityt – osin pellotkin. Viljelysten tuottoarvon perusteella määriteltiin joko yhden tai muutaman veronmaksajan muodostamalle veronmaksajakunnalle eli arviokunnalle tai anekille veroluku ( = veronahkojen kappalemäärä), jonka perusteella veroa kannettiin.

Asiakirjan tausta

Ruotsin Valtionarkiston Finska Cameralia -kokoelmassa säilytetään sidottua asiakirjaa, jonka otsikoksi on merkitty ”Längd öfwer jordar i Sawolax”.(1) Saatepapereista päätellen se on ollut Suomessa tutkittavana 1800- ja 1900-luvun taitteessa. Nähtävästi nykyinen sidos on tuolta ajalta. Niihin aikoihin on todettu, että asiakirja liittyy Savon maantarkastus toimintaan. Historiantutkimukselle lähde näyttää jääneen vieraaksi.

Asiakirja on arkistossa sidottu ja samalla lehdet on numeroitu: merkinnät on tehty sivun oikeaan yläkulmaan lyijykynällä. Numerointi alkaa sivulta 1 ja päättyy sivulle 95, minkä jälkeen seuraa muutama selvästi toiseen asiayhteyteen kuuluva sivu, joiden numerointi jatkuu silti katkeamattomasti. Lyijykynänumeroinnin lisäksi asiakirjassa on toinen sitä vanhempi sivunumerointi. Se etenee niin, että ensimmäinen sivu on numero 23, jakson viimeinen sivu – lyijykynällä merkitty sivu 95 – on saanut sivunumeron 125.(2)

Sivunumeroinnin lisäksi kunkin arviokunnan kohdalle on merkitty numero, joka alkaa numerosta 1091 ja päättyy numeroon 1813. Erilaisten numerointien perusteella voidaan tehdä muutama havainto:

– Asiakirjan alussa on aiemmin ollut 22 numeroitua sivua, jotka ovat hävinneet. Paikannustietojen perusteella voidaan päätellä, että sivut ovat koskeneet Säämingin pitäjän Haapalan neljänneskuntaa ja osaksi Säämingin neljänneskuntaa - sen kahta ensimmäistä kymmenyskuntaa. Alusta kadonnut aines on sisältänyt noin 150 arviokuntaa. Siten anekkien numeroinnissa säilyneen asiakirjan edellä ja ulkopuolella on ollut noin 941 arviokuntaa. Näin suuri määrä edellyttää sitä, että yhtenäinen numerointi on alkanut Suur-Savon pitäjistä ja jatkunut katkeamattomasti Pien-Savon pohjoisosiin asti. Suur-Savon asiakirja on ollut erillään, ja se on hävinnyt. Tämä ”Längd öfwer jordar i Sawolax” asiakirja on ollut kokonaisuus, joka on siis käsittänyt alun perin koko Pien-Savon kihlakunnan.(3)

– Foliosivun 28v jälkeen on hävinnyt kolme vanhemman numeroinnin sivua (sivut 54–56), mutta siitä huolimatta anekkien numerointi jatkuu katkeamattomasti eikä sisällössä voida havaita aukkoa. Ehkä nämä sivut ovat olleet irrallisia ja ne ovat myöhemmin hävinneet. Silti voidaan päätellä, että vanhempi sivunumerointi on vanhempi kuin anekkien numerointi.

– Foliosivun 29v jälkeen sivut ovat tekstiyhteydestä päätellen menneet sekaisin, ja tämä on tapahtunut ennen vanhempaa sivujen numerointia. Nähtävästi vanhempia sivunumeroita ei ole merkitty asiakirjan laatimisen yhteydessä vaan vasta jonkin ajan päästä (ehkä on kulunut pitkähkökin aika). Hakemistoihin paikannustiedot on merkitty niin kuin ne asiakirjan kirjoitushetkellä ovat olleet, ts. sivujärjestys on palautettu alkuperäiseksi.

– Foliosivun 67v jälkeen puuttuu kaksi vanhemman numeroinnin sivua 96 ja 97, jotka ovat olleet tallessa vanhan sivunumeroinnin aikaan, mutta hävinneet ennen anekkien numerointia.

– Foliosivut 77 ja 78: vanhassa sivunumeroinnissa on ollut kaksi sivua, joiden numero on ollut 107.

– Anekkien numeroinnissa on kaksi arviokuntaa, joiden numero on 1170. Anekkia numero 1304 ei ole ollut laisinkaan.

Asiakirjassa on selvästi ainakin kaksi kokonaisuutta: Loppuosassa Tavinsalmen eli Kuopion pitäjän jakso (fol. 68–95) muodostaa yhtenäisen osan, jonka sivuja ei ole kadonnut. Käsialan perusteella näyttäsi siltä, että se on kirjoitettu aika varhain, ehkä 1580luvulla tai varhemminkin. Kirjoittaja on ollut selvästi eri henkilö kuin asiakirjan alkuosan kirjoittaja tai kirjoittajat. Säämingin ja Rantasalmen osuus on epäyhtenäisempi, sillä käsialasta päätellen kirjoittajia on voinut olla kaksi tai useampiakin. Foliosivulla 23v on toisella käsialalla kirjoitettu kommentti, jossa todetaan, että paria maakappaletta koskenut laamanninoikeuden tuomio on annettu 1. 3. 1625. Tästä päätellen asiakirjan alkuosuuden kommentit ja esimerkiksi anekkien numerointi kauttaaltaan saattaisi olla tuota ajankohtaa myöhäisempi, mutta perusteksti varhempi. Sisällön perusteella on pääteltävä, että perusteksti on sama kuin Säämingin ja Rantasalmen maantarkastusluettelossa, joka on laadittu vuosina 1562–1563.(4) Tavinsalmella luettelo on tehty vuonna 1564, mutta muissa asiakirjoissa siitä ei ole säilynyt kopioita.

Tämän asiakirjan Säämingin ja Rantasalmen osuutta voidaan yksityiskohtaisemminkin verrata aiemmin tunnettuun maantarkastusluetteloon Säämingin ja Rantasalmen maantarkastusluettelo vuosilta 1562–1563. Alkuperäinen asiakirja on Kansallisarkistossa,VA 6345b. Suurimmaksi osaksi tiedot ovat identtisiä, mutta yksi ratkaiseva ero on: Kansallisarkistossa säilytettävässä luettelossa VA 6345b etunimet ja patronyymit on kirjoitettu aika usein suomalaisessa asussa, mutta ”Längd öfwer jordar i Savolax” luettelossa nimet on merkitty varsin usein ruotsalaisen kirjoitustavan mukaan: Antti - Anders jne. On olemassa kuitenkin jokunen toisenlainen esimerkki, joissa ”Längd öfwer jordar i Savolax” on suomalaisen nimiasun kannalla, kun taas VA 6345b:ssä on käytetty ruotsalaista asua tai nimi jätetty kokonaan merkitsemättä.(5) Voidaan kysyä, miten eroavuudet selitetään? Molemmat luettelot eivät voi olla sellaisenaan jäljennöksiä (= identtisiä kopioita) alkuperäisistä 1560-luvun maantarkastusluetteloista, sillä etunimien ja patronyymien merkintätavat eroavat niin paljon. Kauko Pirinen on arvioinut, että VA 6345b on ”vanhin ja luotettavin käsikirjoitus”, ”jota pitäisi käyttää eritoten kielitieteelliseen ja historialliseen tutkimukseen ennen nuorempia käsikirjoituksia. Eritoten kun tutkitaan suomen kielen kirjoittamista savolaiselta murrepohjalta, tämä käsikirjoitus [= VA 6345b] on päälähde”.(6)

Todennäköisesti on niin, että alkuperäisessä 1560-luvun maantarkastusluettelossa etunimet ja patronyymit on kirjoitettu suomalaisessa asussa. Varsin pitkälti tätä käytäntöä noudattaa Säämingin ja Rantasalmen maantarkastusluettelo. Sen sijaan ”Längd öfwer jordar i Sawolax” -asiakirjan alkuosien kirjoittaja tai kirjoittajat ovat tunteneet hyvin säännöt, miten nimet piti merkitä asiakirjoihin ruotsalaisessa asussa. He ovat noudattaneet sääntöjä. Ainoastaan parin harvinaisen kansanomaisen nimen Asko ja Lattu ruotsalaistaminen on ollut liian vaikeaa ja ne onkin kirjoitettu kansanomaisiin asuihinsa.(7)

Kauko Pirisen tutkimusten mukaan Säämingin ja Rantasalmen maantarkastusluettelo (VA 6345b) on kopio, jonka on 1580-luvulla teettänyt Henrik Henrikson Kupiainen. Maantarkastusluettelosta on käytetty nimitystä ”Kupiaisen maakirja”.(8) Myös”Längd öfwer jordar i Sawolax” -asiakirjassa on pari viittausta Henrik Kupiaisen maakirjaan:

– Fol. 12, arviokunnassa 1199 on mainittu, että Kytösaari -nimi puuttuu Kupiaisen maakirjasta ja se on lisätty tähän. On pääteltävissä, että Kupiaisen maakirjan (luultavasti = VA6345b) sisältöä on verrattu johonkin alkuperäisempään maantarkastusluetteloon, ja silloin havaittu puutos on korjattu lisäyksenä ja kommenttina. Voidaan päätellä, että “Längd öfwer jordar i Sawolax” -luettelo on mahdollisesti kirjoitettu 1590-luvulla tai ainakin silloin aineistoa on vertailtu johonkin alkuperäisempään maantarkastusluetteloon ja ”Kupiaisen maakirjaan”.

–  Fol. 21, arviokunta 1276, on todettu, että Suullisenniemi-nimi on yliviivattu Kupiaisen maakirjasta, Säämingin ja Rantasalmen maantarkastusluettelossa nimi on todellakin yliviivattu.

– Fol. 24, arviokunta 1298, muutamiin nimiin on lisätty yliviivaukset.

– Fol. 44v, arviokunta 1484, on lisätty huomautus, että Ratoipelto on yliviivattu kynällä, Säämingin ja Rantasalmen maantarkastusluettelossa nimeä ei ole yliviivattu.

– Fol. 55v, arviokunta 1579, on lisätty toisella käsialalla muutama nimi, joita ei ole mainittu Säämingin ja Rantasalmen maantarkastusluettelossa.

– Fol. 66v, arviokunta 1660, on ilmoitettu, että kaksi paikannimeä on yliviivattu kynällä, lisäksi on lisätty kaksi paikannimeä. Kaikki puuttuvat Säämingin ja Rantasalmen maantarkastusluettelosta.

Näyttää siltä, että ”Längd öfwer jordar i Sawolax” on Säämingin ja Rantasalmen osalta jäljennetty joko alkuperäisestä 1560-luvun maantarkastusluettelosta tai jostakin sen myöhemmästä jäljennöksestä. Samoista lähteistä lienee kirjoitettu Säämingin ja Rantasalmen maantarkastusluettelo, josta lienee käytetty nimitystä Kupiaisen maakirja. Myöhemmin ”Längd öfwer jordar i Sawolax” -asiakirjaa on verrattu Kupiaisen maakirjaan ja joitakin huomautuksia on kirjoitettu eroavuuksista.

Maantarkastusluettelossa käytetty aluejako

Alkuaan maantarkastusluettelo on käsittänyt Säämingin, Rantasalmen ja Tavinsalmen eli Kuopion hallintopitäjiin kuuluneet veronmaksajat. Alue on muodostanut Pien-Savon kihlakunnan. Asiakirjan alusta on hävinnyt lehtiä, jotka ovat koskeneet Säämingin aluetta, ja lisäksi joitakin Rantasalmen lehtiä on hävinnyt. Sisäisesti pitäjät on jaettu neljään neljänneskuntaan (fierdung), mutta Tavinsalmella on ollut vain kaksi neljänneskuntaa Saamainen ja Savilahti. Kukin neljänneskunta on jakaantunut kuuteen kymmenyskuntaan (tionde), joiden nimissä on toisinaan käytetty termiä by (= kylä). Tavinsalmella Savilahden neljänneksessä on ollut neljä neljänneskuntaa, mutta merkintä voi olla puutteellinenkin. Maantarkastusluettelossa käytetty hallinnollinen jako on seuraava:

Säämingin hallintopitäjä

[Haapalan neljänneskunta]
–  asiakirjan sivut ovat kadonneet

[Säämingin neljänneskunta]
–  asiakirjan sivut ovat alkuosasta kadonneet
3. Tridie Tiend som är af Haukiniemi by
[4.] Tiend Som är Aff Tolffuan Niemi by
5. Fempte Tiend Som är aff Kallislax och Joutzen mäki by
6. Siette Tijend Som är aff Hiltula by

Iitlahden neljänneskunta
1. Förste Tiend Som är af Otauanemi by
2. [Nimi puuttuu]
3. Tridie Tiend Som är aff Telalax by
4. Fierde Tiend Som ähr aff Rokonemi by
5. Femtte Tiend Som är aff Idelax by
6. Siette Tiend Som är aff Särkilax by

Puumalan neljänneskunta
1. Förste Tiend Som är aff Ninisalo by
2. Annatt Tiend Som är aff Lindusalo by
3. Tridie Tiend Som är aff Lamala by
4. Fierde Tiend Som är aff Kerinemi by
5. Femtte Tiend Som aff Kuhataipala by
6. Siette Tiend Som är aff Kitula by

Rantasalmen hallintopitäjä

Putkilahden neljänneskunta
1. Förste Tiend som är aff Osikonmäki by
2. Annat tiend Som ähr aff Parkunmäki by
3. Tridie som ähr aff Wahersalo by
4. Fierde tiend som ähr aff Heinewesij by
5. [Nimi puuttuu]
6. Siette Tiend som är aff Vahermäki by

Tuusmäen neljänneskunta
1. Förste Tiend är aff Laijun by
2. Annadt Tiend som är aff Halttula by
3. Tridie Tiend som är aff Kolkontaipal by
4. Fierde Tiend som är aff Pietilin by
5. Femte Tiend som är aff Twsmäki by
6. Siette Tiend som är Melittylä by

Keriharjun neljänneskunta
1. Förste Tiend som är aff kerisalon by
2. Annadt Tiend som är aff Hosiosranda by
3. Tridie Tiend Som är aff hako Jerffui by
4. Fierde Tiend Som är aff Hapataiffall by
5. Femtte Tiend Som är aff Tijnaman Virran by [p. o. Turjanvirran]
6. Siette Tiend som är aff Warkaus by

Rantasalmen neljänneskunta
1. Förste Tijend som är aff Randa salon by
2. Annadt Tiend som är aff heinewesij by
3. Tridie Tiend som är aff Lautakotalan by
4. Fierde Tiend som är aff Hariw Rannan by
5. Femte Tiend som är aff Sijäisen by
6. Siette Tiend som är aff Voijnn salmi by

Tavinsalmen eli Kuopion hallintopitäjä

Saamaisten neljänneskunta
1. Förste tiend
2. Anan tiend
3. Tredie tiend
4. Fierde tiend
5. Femte tiend
6. Siette tiend

Savilahden neljänneskunta
1. Förste tiend
2. [Nimi puuttuu]
3. Tridie tiend
4. Fierde tiend

Maantarkastusluettelo on kattanut 1900-luvulla käytetyn aluejaon mukaan tiluksia Säämingin, Kerimäen, Puumalan, Sulkavan, Ruokolahden, Rantasalmen, Enonkosken, Heinäveden, Varkauden, Kangaslammin, Leppävirran, Pielaveden, Kuopion ja Vehmersalmen alueelta.

Maantarkastusluettelon merkintätavat

Useimmista neljänneskunnista on luettelon alkuun merkitty 12 lautamiehen muodostama lautakunta, jonka vallan nojalla maantarkastusluettelo on tavallaan laadittu. Luettelolla on ollut oikeudellinen sitovuus.

Maanomistajat on ryhmitelty niin, että on muodostettu arviokuntia eli anekkeja, joille on määrätty veroluku (yksikkö on ollut veronahka, skattskin, jota termiä on käytetty Tavinsalmella). Tämä numeroarvo on merkitty tilusluettelon kohdalle sivun vasempaan laitaan. Numeroarvot on yleensä laskettu sivuttain yhteen. Veroluvut ovat olleet hyvin pysyviä, sillä niihin vedottiin vielä 1600-luvun puolimaissakin. Kuhunkin arviokuntaan kuuluneet maanomistajat merkittiin sivun keskiosaan. Heille kuuluneet ja verolukuun sisältyneet tilukset lueteltiin omistajien nimien jälkeen. Aaltosulkeilla } ja { olen osoittanut ne nimet, jotka tarkoittavat useampaa henkilöä (patronyymit ja sukunimet). Tavallisesti tämä useampaa henkilöä koskeva nimi on kirjoitettu viimeisen henkilön kohdalle, {sulkeet tarkoittavat, että senjälkeinen nimi tai merkintä koskee myös edellä mainittuja, }sulkeilla osoitettuja henkilöitä.

Verotuksen kohteena olleet pellot, kasket ja niityt on lueteltu peräkkäin. Nimet on erotettu toisistaan pilkulla. Luettavuuden parantamiseksi olen lisännyt pilkut kohtiin, joihin ne selvästi ovat kuuluneet. Tosin pilkutukseen saattaa sisältyä virhetulkinnan mahdollisuus, joka osin on voinut syntyä jo asiakirjan jäljentämisessä.

Tekstin merkinnässä kirjurit ja jäljentäjät ovat käyttäneet lyhenteitä. Tähän toimitettuun laitokseen olen merkinnyt tekstin niin kuin se olisi kuulunut merkitä lyhentämättömänä ja lyhennetyn osan olen osoittanut alleviivauksella. [Hakasulkeisiin] olen merkinnyt sellaisen tekstin, jonka olen pystynyt päättelemään vaikkapa asiayhteydestä. Hakasulkeisiin olen merkinnyt myös huomautukset, jotka ovat kopioinnissa todennäköisesti jääneet merkitsemättä, esimerkiksi huomautukset puuttuvista veroluvuista tai huomautukset yliviivauksista.

Käsikirjoituksen a:n, ä:n, o:n, ö:n ja e:n merkintä on paikoittain epäselvää, minkä vuoksi näiden merkkien tulkinta on ollut hankalaa, mutta paikoin minkä tahansa merkin tulkinta on voinut olla hankalaa.

Nimihakemiston toimitusperiaatteita

Julkaisun tarkoituksena on esittää “Längd öfwer jordar i Sawolax” -asiakirjan pohjateksti sellaisena kuin se on nykyaikaan säilyneessä asiakirjassa. Pohjatekstiin on luultavasti 1620tai 1630-luvulla lisätty silloisten omistajien nimiä ja muita myöhäisiä kommentteja, mutta näitä ei tähän julkaisuun ole sisällytetty. Ainoastaan edellä mainitut arviokuntien eli anekkien numerot on mainittu – nähtävästi numerointi on tehty 1630-luvulla.

Julkaistun asiakirjan jälkeen seuraavat nimihakemistot, joihin nimet on merkitty alkuperäisen kirjoitusasun mukaisesti (etunimet, patronyymit, sukunimet ja paikannimet). Näiden jälkeen on painettu toinen hakemisto, joka sisältää nimien kirjoitusasuista johdetut normaalistetut asut. Sukunimien hakemistoon on *:llä merkitty ne asut, jotka on päätelty aaltosulkumerkkien [{ ja }] tulkinnasta. Paikannimien normaalistettujen nimien hakemistoon olen lisännyt hakuasuiksi liitynnäisnimien kantanimiä sekä muitakin hakuasuja, esimerkiksi Iso Jänessaari kirjoitusasusta olen muodostanut hakemistoon kaksi hakuasua: Iso Jänessaari ja Jänessaari. Hakemiston paikannusmerkinnöissä edellä selostettu alkuperäisen sivujärjestyksen sekaantuminen on oikaistu niin, että hakemistoon ei olisi tullut virheellisiä paikannustietoja. Sen vuoksi hakemistoissa käytetty foliosivujen järjestys on seuraava: ... 29, 29v, 32, 32v, 30, 30v, 31, 31v, 36, 36v, 33, 33v, 34, 34v, 35, 35v, 37, 37v, 38, 38v, 42, 42v, 39v, 39, 40, 40v, 41, 41v, 43, 43v ...

Nimien normaalistamisessa olen noudattanut varovaista linjaa: olen yrittänyt säästää mahdollisimman tarkoin alkuperäisten nimien kirjoitustavan. Erikoiset astevaihtelusuhteet olen jättänyt yleiskielistämättä, esimerkiksi luhta : luhan, huuhta : huuhan, koski : kosen, kurki : kuren. Kirjoitusasun lax olen muuttanut normaalistettujen nimien hakemistossa asuun laksi; sitä vastaava genetiivimuoto on yleensä lahen. Tosin on erikoista, että Tavinsalmen alueella kirjuri on käyttänyt yleisesti asua lahti, mitä vastaava genetiiviasu on useammankin kerran lahden. Vanhan ts:n olen jättänyt normaalistamatta, siis joko ts tai ss. t:n heikkoasteinen vastine c on Pien-Savon kihlakunnan alueella ainakin asiakirjamerkintöjen mukaan hävinnyt. Normaalistuksiinkaan en ole c:n paikalle lisännyt mitään merkkejä, siten esimerkiksi ilmansuunnannimitys lueh on merkitty kirjoituksen mukaisesti sellaisenaan. Asiakirjan merkeistä sananloppuisen h:n olen säilyttänyt, x-merkin olen normaalistuksessa vaihtanut ks:ksi.

Nimien normaalistaminen ei suinkaan ole ollut konemaisen johdonmukaista, sillä osa aineksesta on hämärtynyt niin etäälle, että normaaliasun tavoittaminen on ollut hankalaa, osin mahdotonta. Paikallistuntemus olisi helpottanut varmaankin joidenkin ongelmanimien normaalistamista. Lukijat voivat ilmoittaa tämän kirjan toimittajalle normaalistetuissa nimiasuissa havaitsemistaan virheistä ja ehdottaa korjauksia, jotka myöhemmin voidaan ottaa huomioon maantarkastusluetteloista laadittavassa ja ylläpidettävässä sähköisessä laitoksessa.

Ruotsalaissuomalainen kulttuurirahasto on myöntänyt apurahan Tukholmassa tehtyihin arkistotutkimuksiin, ja Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Savon rahasto on myöntänyt apurahan julkaisun painattamiseen.

Timo Alanen

 

Lähteet

1 RA, Finska Cameralia, vol. 12.

2 Tämä painettu versio etenee sidoksen myöhemmän sivunumeroinnin mukaisessa järjestyksessä. Havaitut katkokset tai muutokset on merkitty hakasulkeisiin sivujen ylä- ja alalaitaan. Sivunumeromerkinnät on painetussa laitoksessa osoitettu lyhenteellä fol. 1, 1v ... fol. 95, joka on merkitty sivun vasempaan reunaan. Vanhempi sivunumerointi on esitetty merkinnöin *23* ja siitä eteenpäin *125* asti. Nämä numerot on merkitty hakasulkeisiin, esimerkiksi [*23*], jos merkintä on päätelty asiayhteydestä eikä asiakirjasta (tavallisesti asiakirjan sivu on kulmasta niin kulunut, että vanhempi sivunumerointi on hävinnyt).

3 Arviokunnan numeroa tarkoittavat merkinnät on mainittu hakasulkeissa [ ], esimerkiksi [1094]. Nämä on mainittu kunkin arviokunnan viimeisen isännän nimen jäljessä.

4 Painettuna: Säämingin ja Rantasalmen maantarkastusluettelo vuosilta 1562–1563. Toimittanut Timo Alanen, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 137, Helsinki 2006.

5 Esimerkiksi arviokunnassa 1382 on mainittu Asko [Muhkuinen], joka puuttuu kokonaan Säämingin ja Rantasalmen luettelosta; arviokuntaan 1382 on merkitty Lattu Larsson, Säämingin ja Rantasalmen maantarkastusluetteloon Leto Laurinpoika.

6 Kauko Pirinen, Savon vanhin verollepanomaakirja Arkisto 1, Arkistoyhdistyksen julkaisuja 1. Helsinki 1983, s.37.

7 Arviokunnat 1382 ja 1383.

8 Pirinen, mts. 16, 18, 22.

 

Sivun alkuun

 

Etusivun kuva: Postikortti, jonka pohjana on kuopiolaisen valokuvaaja Victor Barsokevitchin vuonna 1898 ottama kuva. Väritys on lisätty painatuksessa. Kuva on otettu etelän suunnasta, Lehtoniemestä, Kuopion kaupunkiin. Lehtoniemi on kuulunut Kuopion pitäjän pappilan maihin, etualalla näkyvät rakennukset ovat kuuluneet pappilan torppaan. Lehtoniemi on osa nykyistä Saaristokaupunkia Etualalla näkyvä kallioinen saari on Myhkyri, joka kuvausaikaan on ollut kuopiolaisten suosima retkeilypaikka. Kaupungin takana näkyvä kukkula on Puijo. Myhkyrin takaa pilkistää Huuhanmäki, joka nykyään on Niiralan kaupunginosaan kuuluva näköalapaikka. Postikortin on kustantanut E. G. S. aivan 1900-luvun alussa.

 
 
© Kotimaisten kielten keskus