Kotus - verkkojulkaisut

Etunimien taivutus

Yleistä taivutuksesta

Etunimet taipuvat useimmiten samalla lailla kuin äänneasultaan samantyyppiset yleissanat. Nimi Matti taipuu samalla tavalla kuin sana ratti, Minna samalla tavalla kuin linna. Tämä koskee myös äidin- tai isännimeen pohjautuvia nimiä (esimerkiksi Antinpoika, Maijantytär), jotka taipuvat samalla tavalla kuin yleissanat poika ja tytär. Yhdysnimet taipuvat jälkimmäisen osansa mukaan (esimerkiksi Juha-Matti ja Veli-Matti taipuvat samoin kuin Matti).

Eräät nimiryhmät poikkeavat tästä yleisperiaatteesta:

1) Nimet, joilla on yleissanavastine. Jotkin tällaisista etunimistä taipuvat samalla tavalla kuin vastaava yleissana (Aatto : Aaton, Säde : Säteen). Rinnalle on voitu hyväksyä myös astevaihteluton taivutus (Satu : Sadun tai Satun, Sointu : Soinnun tai Sointun). Useimmat poikkeavat kuitenkin yleissanan taivutuksesta (Tuuli : Tuulin vrt. tuuli : tuulen). Tämän ryhmän etunimien taivuttamiseen vaikuttaa moni seikka, joten suositukset on määritetty tapauskohtaisesti. Yhtä yleissääntöä ei ole mahdollista antaa.
2) Astevaihteluttomuus. Etunimet, joissa nimen keskellä on yksi k-, p- tai t-kirjain ja joilla ei ole yleissanavastinetta, eivät osallistu astevaihteluun (Outi : Outin). Ne siis eroavat vastaavanlaisista yleissanoista (vouti : voudin). Sen sijaan nimet, joissa on kaksois-k, -p tai -t, osallistuvat astevaihteluun vastaavien yleissanojen tavoin (Jukka : Jukan vrt. kukka : kukan).
3) Äänneasultaan suomen kielelle vieraat nimet. Esimerkiksi etunimet Tyra, Märta tai Gösta eivät noudata suomen kielen vokaalisointua, joten niihin ei ole mahdollista löytää taivutusmallia suomen sanastosta. Tällöin on turvauduttava yleiseen kielitajuun.
4) Vieraskieliset nimet, jotka kirjoitetaan ja äännetään eri tavalla. Esimerkiksi nimen Jack yksikön partitiivi on kirjoitusasun perusteella Jackia, englantilaisen ääntöasun [dʒæk] perusteella Jackiä. Tällaisissa tapauksissa kumpikin taivutuspääte hyväksytään.

Iso suomen kielioppi: Mitä astevaihtelu on? Astevaihtelun tyypit

Iso suomen kielioppi: Mitä vokaalisointu on?

 

© Kotimaisten kielten keskus