Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Verbijohdokset > Yleistä > Verbijohdosten ryhmiä > § 303 Yleisesti verbijohtimista ja johdosten merkityksistä

§ 303 Yleisesti verbijohtimista ja johdosten merkityksistä

Verbinjohtimilla muodostetaan verbejä nomineista ja verbeistä. Muotteina verbien johdostyypit mahdollistavat muodostuksen myös ilman kantasanaa. Verbijohdokset jakautuvat semanttisiin pääryhmiin (» asetelma 75), joista kullakin on useita tyypillisiä johtimia.

Asetelma 75: Verbijohdosten semanttisia ryhmiä
  Semanttinen ryhmä Tyypillinen johdin Esimerkkiverbejä
Muuttamis- johdokset Kausatiiviset: aiheuttaminen, objektitarkoitteen muuttaminen (» § 311332) ‑ttA-, ‑tA-,
-Oi-
heiluttaa, pudottaa, siedättää, kävelyttää, mietityttää, kengittää, kehystää, sisäistää, kuumentaa, kihartaa, satuloida
Muuttumis- johdokset Refleksiiviset, automatiiviset: subjektitarkoitteeseen kohdistuminen ja sen muuttuminen (» § 333336, 339347) ‑UtU-, ‑VntU-,
‑U‑, ‑tU-
peseytyä, hinautua, upottautua, kerääntyä, siirtyä, paleltua
Translatiiviset: subjektitarkoitteen muuttuminen (» § 333, 337349) ‑UtU-, ‑VntU-,
‑U‑, ‑tU-,
‑ne-
kipeytyä, vammautua, sisuuntua, tummua, harmistua, suureta
Muuntelu- johdokset Frekventatiiviset: toistuminen, jatkuminen (» § 351367) ‑le-, ‑ksi-,
‑hti-, ‑i-,
‑o-, ‑ise-
elellä, puristella, sanailla, nieleskellä, tungeksia, hyppelehtiä, yskiä, huitoa, väristä
Momentaaniset: hetkellisyys, äkillisyys, kerrallisuus (» § 368370) ‑AhtA-,
‑Aise-
hypähtää, kohahtaa, sitaista
  Essentiaaliset: jonakin oleminen tai toimiminen (» § 308 ryhmä c) -Oi-, -le-,
-tA-
emännöidä, laiskotella, sairastaa
  Sensiiviset: objektitarkoitteeseen suhtautuminen, sen pitäminen jonakin (» § 350) ‑ksU- hyväksyä, paheksua

Merkitykseltään kausatiiviset johdokset ovat tavallisesti transitiivisia ja ilmaisevat jonkin muuttamista, aiheuttamista tai aikaansaamista. Niiden morfologisia tyyppejä nimitetään myös muuttamisjohdoksiksi. Refleksiiviset, automatiiviset ja translatiiviset johdokset puolestaan ovat intransitiivisia, jonkin muuttumista ilmaisevia muuttumisjohdoksia. Frekventatiiviset ja momentaaniset johdokset ovat muuntelujohdoksia. Niillä ilmaistaan tekemisen tai tapahtumisen laatua, ja niissä on niin transitiivisia kuin intransitiivisiakin verbejä. Lisäksi on kaksi edellisiä marginaalisempaa ryhmää: essentiaaliset eli jonakin olemista tai toimimista ilmaisevat johdokset, jotka ovat tyypillisesti intransitiivisia, ja sensiiviset eli suhtautumisjohdokset, jotka puolestaan ovat transitiivisia.

Johdin ei aina toimi tyypillisimmässä merkityksessään. Esimerkiksi (t)tA-johdoksiin voi kuulua muitakin kuin semanttisesti kausatiivisia verbejä ja le-johdoksiin muita kuin frekventatiivisia. Verbinjohdin voi olla esiintymäyhteydessään myös monimerkityksinen: esim. johdin -Aise- tuo johdokseen katkaista (’panna katki, aiheuttaa että katkeaa’) sekä momentaanisen että kausatiivisen merkityksen (» § 370), ja (e)le-johtimella voi johdoksessa lämmitellä (merkityksessä ’lämmitellä itseään’) katsoa olevan sekä frekventatiivinen että refleksiivinen merkitystehtävä (» § 355).

Toisaalta tietylle johdostyypille ominainen merkitys voi olla myös toisen johdostyypin tai johtamattomallakin verbillä: kausatiivisia ovat myös esim. verbit halkaista, halkoa, tahria, tappaa, refleksiivisiä pysytellä, kääntelehtiä, momentaanijohdosten tapaan punktuaalisia havaita, oivaltaa, kadota, löytää ja frekventatiivijohdosten tapaan iteratiivisia hihittää tai jankata.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Yleistä

Muuttamisjohdokset

Muuttumisjohdokset

Muuntelujohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Yleistä

Infinitiivien tehtävät ja infinitiivilausekkeiden rakenne

Yleistä

Infinitiivi verbiketjussa

Verbiketju ja infiniittirakenteen sulautumisen asteet

A- ja MA-infinitiivilauseke objektina ja adverbiaalina

A-infinitiivilauseke subjektina

Nesessiivirakenne

Infinitiivilauseke nominin määritteenä

A-infinitiivin perusmuoto adverbiaalina

Irrallinen, interrogatiivinen ja relatiivinen infinitiivilauseke

A-infinitiivin translatiivi

Tavan ja samanaikaisuuden infinitiivirakenteet

Partisiippien tehtävät ja partisiippilausekkeen rakenne

Referatiivirakenne

Temporaalirakenne

Vertailua: tarkoitusta ilmaisevia infiniittirakenteita

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot