VISK - § 1428 Prototyyppinen anafora: korrelaatti, sitten pronomini

SISÄLLYS > ILMIÖT > Määräisyys ja viittaaminen > Deiksis ja anafora > Lauseiden välinen ja lauseen sisäinen anafora > § 1428 Prototyyppinen anafora: korrelaatti, sitten pronomini

§ 1428 Prototyyppinen anafora: korrelaatti, sitten pronomini

Prototyyppistä anaforaa edustaa tapaus, jossa 3. persoonan pronominilla viitataan samaan tarkoitteeseen kuin jollakin edellisessä lauseessa esiintyvällä leksikaalisella substantiivilausekkeella:

(a)

Äiti ja isä eivät tunteneet Saaraa. Heille hän oli vieras ihminen. (k) | Lapsena Wright leikki maineikkailla pedagogisilla leluilla, Fröbelin palikoilla, ja tämä jätti häneen jälkensä. (l) | No sen jos Harjunpää selvittää, niin se tulee saamaan kunniaa vähän korkeammaltakin taholta. (k)

Ensimaininta voi olla samassakin lauseessa, mutta se on silloin aina muu kuin subjekti, esim. objekti tai adverbiaali (b). Toiseksi korrelaatti voi olla saman lauseen toisen jäsenen määritteenä, siis myös subjektin määritteenä, vaikkakaan ei itse subjektina (c) (subjektin sitomasta refleksiivisestä anaforasta » § 1445 – 1450). Rinnasteisissa lausekkeissa pronominin korrelaattina voi olla rinnastuksen edellinen jäsen (d) (kuitenkin » § 1295).

(b)

Laulaja kiitti [katsojia] [heidän tuestaan]. | Puhakan mukaan neljä henkilöä on ilmoittanut hänelle kiinnostuksensa tehtävään. (l)

(c)

[Gallen-Kallelan Afrikan-matka] vaikutti hänen taiteeseensa. (l) | Vaarana on, että [työntekijän arvo] mitataan vain [hänen tiedontuottamiskykynsä mukaan]. (L) | [Kohu Amerikan psykosta] alkoi jo ennen sen ilmestymistä. (l)

(d)

Andylla on nähtävästi tarkat käsitykset [naisista ja heidän kunnollisuudestaan]. (k) | Teos kuvaa [kirjailijan ja hänen ystäviensä] päämäärätöntä vaeltelua Yhdysvaltain halki. (l)

Toisaalta pronominin tarkoite voi selvitä vasta siitä lauseesta, joka seuraa pronominia. Näin on etenkin silloin kun pronomini sijaitsee metatekstuaalisissa, parenteettisissa kommenteissa:

(e)

Näil on kuulemma valtavan hieno niinku [ei se mikään mökki o] vaan se on semmonen hirsitupa oikeen. (p; Tiainen-Duvallon 2002) | vrt. Näil on kuulemma valtavan hieno oikeen semmonen hirsitupa. | Mä ajattelin tehdä tietokoneella tämmösen aa nelosen, [se oli kai Naavan Sakarin idea] mikä toimis lippuna ja ohjelmana saman tien mikä taitetaan näin. (p; Tiainen-Duvallon 2002)

Pronominia hän käytetään puhutussa kielessä usein vain silloin, kun referoidaan jonkun toisen ihmisen ajatuksia tai puheita. Tällöin sillä viitataan johtolauseen kommunikointiverbin subjektiin:

(f)

Mitä sinä temppuilet, mitä sinä naurat, se sanoi ja lisäsi että häntä ei naurattanut ollenkaan. (k) | Se lähetti mulle joskus joulukuussa kortin jossa se kirjotti että hän tulee Suomeen ehkä jo loppukeväästä. (p)

Tällainen hän-pronomini on logoforinen. Sen funktiona on tekstinsisäinen viittaaminen. (Termistä logoforinen tarkemmin » § 1469.)

Huom. Kun pronomini viittaa johonkin tekstissä edellä esiintyneeseen kielelliseen ilmaukseen, kyseessä on tekstuaalinen deiksis. Tällöin pronominin tarkoitteena on kielellinen ilmaus, johon se (tai sellaisen sisältävä lauseke) viittaa; pronominilla viitataan siis kielenainekseen oliona. Esimerkiksi sadun lopetusformulassa sen pituinen se pronominit viittaavat kerrottuun satuun tekstinä. Tekstuaalisessa deiksiksessä esim. pronomini tässä viittaa lauseeseen, johon se sisältyy: Tässä lauseessa on viisi sanaa. Viittaus voidaan tehdä sekä samassa lauseessa että yli lauserajan:

Teen myös parodioita, kuten Dementia Senilis. Tätä luultiin kreikkalaiseksi tytön nimeksi. (l) | Opettaja puhui koko ajan flanööristä, mutta minä en käsittänyt miksi se pitää ääntää niin kummallisesti. (A)