Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Referointi > Kuulopuhe ja toisen käden tieto > Yleistä > § 1493 Tiedon merkitseminen muualta saaduksi

§ 1493 Tiedon merkitseminen muualta saaduksi

Kuulopuheeksi sanotaan referointia, jossa esitetty tieto on merkitty muualta saaduksi, toisen käden tiedoksi, mutta tarkempaa tiedon lähdettä ei ilmoiteta. Tällaisella referoinnilla puhuja ei sitoudu esittämänsä tiedon todenperäisyyteen vaikka esittäisikin sen omin sanoin. Leksikaalisin keinoin (kuuluu, kuulemma) kuulopuheeksi merkitty vastaa sisällöltään sellaista referointia, jonka johtolauseen sanomista ilmaiseva verbi on passiivissa. Kaikissa seuraavissa tapauksissa tiedon lähde jää epäspesifiksi:

 
Hän kuuluu työskentelevän öisin. | Hän työskentelee kuulemma öisin. | vrt. Hänen sanotaan työskentelevän öisin.

Kuulopuheen ilmaiseminen on yksi evidentiaalisuuden, episteemisen modaalisuuden, tyyppi (» § 1557). Sillä osoitetaan, että kerrotulla tiedolla on nimenomaan kielellinen lähde. Kuulopuheeksi merkitsemiseen on sekä leksikaalisia että kieliopillisia keinoja: partikkelit kuulemma ja muka (» § 14941495), eräät kuulla-verbiin perustuvat fraasiutumat sekä verbi kuuluu rakenteessa kuuluu lähteneen (» § 488). Morfologisia keinoja muualta kuulluksi osoittamiseen ovat verbin liittotempukset, varsinkin pluskvamperfekti (» § 1496), sekä johtolauseettomassa vapaassa epäsuorassa esityksessä konditionaali (» § 1475). Nesessiivisen pitää-verbin konditionaalimuotoa pitäisi käytetään myös kuulopuheen ilmaisemiseen (» § 1497).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Yleistä

Adpositioilmausten merkityssuhteita

Adpositioiden muoto

Adpositioina esiintyvät sanat

Post- ja prepositiolauseke

Rajankäyntejä: Adpositioita ja partikkeleita

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Yleistä

Referointi osana kertojan tekstiä

Referointi ja deiksis

Johtolause ja muut johtoilmaukset

Referointi keskustelun osana

Kuulopuhe ja toisen käden tieto

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot