Moniosaisiin predikaatteihin kuuluvat myös verbistä ja sen laajennuksesta koostuvat idiomit sekä verbin ja partikkelin muodostamat idiomaattiset sanaliitot. Tällaisella ilmauksella voi olla omanlaisensa valenssi: saada tarpeekseen ja saada selvää saavat elatiivimuotoisen täydennyksen toisin kuin saada, ottaa asiakseen infinitiivitäydennyksen toisin kuin ottaa, astua yli objektin (esim. hyppynsä) toisin kuin yleensä astua.
Verbi-idiomit voivat muodostaa sarjoja: saman partikkelin tai idiomaattisen täydennyksen kanssa voi esiintyä useampi verbi (ottaa ~ tulla ~ päästä selville, sanoa ~ panna ~ pistää ~ harata vastaan), ja idiomaattisen täydennyksen muoto voi vaihdella verbin mukaan (olla käytössä, ottaa käyttöön). Monet adverbit ja paikallissijan sisältävät tilanilmaukset (» § 654 – 655) muodostavat verbi-idiomisarjoja olla-verbin ja joidenkin muiden intransitiivisten tila- ja muutosverbien kanssa:
Verbi-idiomin osa voi olla muodoltaan objekti (ottaa osaa) tai adverbiaali (käydä käsiksi, päästä selville). Idiomin osan ja muun adverbiaali- tai objektitäydennyksen raja on häilyvä samaan tapaan kuin adverbin ja substantiivin raja (» § 684 – 685). Verbi-idiomi on kyseessä ainakin silloin, kun täydennys ei saa omia idiomiin kuulumattomia määritteitä, kun täydennys liittyy vain harvoihin verbeihin tai kun kokonaisuuden merkitys ja käyttö on eriytynyt osien muusta käytöstä merkitykseltään ja valenssiltaan. Esimerkiksi idiomeissa katsoa asiakseen, ottaa huomioon, ottaa onkeensa, ottaa osaa ja panna pahakseen ei substantiivi saa omaa määritettä. Ääritapauksessa sana esiintyy ainoastaan yhden tai parin verbin yhteydessä, kuten lyödä laimin ja ottaa ~ pitää vaarin.
Yleisimmät verbit muodostavat myös paljon erilaisia idiomeja. Erityisen idiomihakuisia ovat verbit olla, ottaa, mennä, saada sekä pitää, tulla, tehdä, käydä, lähteä, antaa, päästä, vetää, panna, pistää ja heittää. Useimmat näistä kuuluvat myös yleisimpiin verbeihin, joilla on teksteissä vähintään 1000 esiintymää miljoonaa sanetta kohti. Yleisiä mutta vähemmän idiomihakuisia verbejä ovat sanoa, nähdä ja jäädä.
Huom. Verbistä ja subjektista koostuvat idiomaattiset sanaliitot, esim. hukka perii (jonkun), tulee tupen rapinat, (jollakulla) on otsaa, ovat harvinaisempia kuin verbistä ja muusta täydennyksestä koostuvat.