Johtimen ‑(i)mO sisältävät johdokset ilmaisevat kantaverbin tarkoittaman toiminnan suorituspaikkaa (tai tapahtuman sijaintipaikkaa). Johdostyyppiin kuuluu satakunta sanakirjalekseemiä, ja se on karttuva. Johdin ‑(i)mO liittyy eri vartalotyyppien verbien (vahvaan) vokaalivartaloon, ei kuitenkaan yksitavuiseen eikä Oi-loppuiseen. Vartalon lyhyt loppuvokaali voi korvautua johtimen i:llä: e säännöllisesti (pan-imo, ompel-imo), A joissain sanoissa (val-imo, mutta: näyttä-mö). e-vartalokantaisissa i voidaan tulkita myös kantavartaloon kuuluvaksi: pani-mo (vrt. pani-ja » § 252). (i)mO-johdostyyppi on lähtöjään oppitekoinen. (Nominikantaiset mO-johdokset » § 205.)
Toiminta, jonka suorituspaikkaa (i)mO-johdoksilla ilmaistaan, on yleensä ammatillista tai sitten instituution järjestämää kuten johdoksissa heräämö, katsomo, matkustamo. Paitsi tekopaikan samalla myös instituution nimityksiä ovat esim. kustantamo, varustamo ja elokuvatarkastamo. Merkitykseltään erikoisia (i)mO-johdoksia ovat jatkumo, laskimo ja polttimo. Johdostyypin uudismuodosteita edustavat esim. munimo, faksaamo, pullonpalauttamo ja herkkutattipakastamo (L).
Usein (i)mO-johdokset esiintyvät edusosana yhdyssanassa, jonka määriteosana on objektigenetiivi tai ‑nominatiivi, esim. kalansavustamo, vedenottamo, videovuokraamo. Vastaavanlainen syntaktinen laajennus on harvinaisempi, esim. Koti on varsinkin illansuussa monenlaisten tunteiden sulattamo – – (L).
Huom. Tekopaikkaa voi ilmaista myös lA-johdos (» § 186). Tämä johdostyyppi on nominikantainen, ja verbivartalo liittyy lA-johtimeen nominaalistavan O-, U- tai mA-johtimen välityksellä, esim. parantola, jalkahoitola, pesula, uimala.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Passiivi ja refleksiiviset ainekset
Passiivimuodon monikäyttöisyys
Adverbiaalit subjektiargumentin tulkinnassa
§ 1327 Toimesta ja taholta -ilmaukset kertovat tekijästä
Muutospassiivi tulla valituksi ja tilapassiivi olla hoidettu ~ selvitettävänä
Passiivirakenteiden rajaamisesta
Kielto ja kielteiset ilmaukset