Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Partikkelit > Sävypartikkelit > Kliittiset sävypartikkelit ‑hAn, ‑pA, ‑s > Liitepartikkeli ‑s > § 836 Käyttöön liittyviä rajoituksia

§ 836 Käyttöön liittyviä rajoituksia

Distribuutioltaan rajoittunein liitepartikkeli on ‑s. Se esiintyy direktiiveissä ja kysymyksissä – sekä hakukysymyksissä (missäs jne.) että vaihtoehtokysymyksissä (‑kOs), usein myös yhdistyneenä liitepartikkeliin ‑pA (» § 833835). Koska s-partikkeli liittyy sellaisiin puhefunktioihin, lähinnä etujäseniin, jotka edellyttävät vuorovaikutusta, sitä voi luonnehtia dialogiseksi. Partikkeli ‑s sisältyy myös eräisiin leksikaalistumiin: eikös, entäs, kerrankos, hätäkös (» § 137).

Partikkelin lausumaan tuoma sävy on erilainen kysymyksissä kuin käskyissä. Joissakin yhteyksissä ‑s on jokseenkin synonyyminen hAn-partikkelin kanssa. Partikkeliyhdistelmä ‑pAs esiintyy myös deklaratiivimuotoisissa lausumissa.

 
Tules nyt ~ Tulehan nyt. | Oletkos ~ Oletkohan ajatellut asiaa tarkemmin? | Olithan sinä siellä. – Enhän ollut. ~ Enpäs ollut. | Johan ~ Jopas nyt jotakin. | Sepäs ~ Sehän sattui.

Vaihtoehtokysymyksissä ‑s liittyy kysymyspartikkelin ‑kO perään. Tällainen kysymys vetoaa partikkelitonta kysymystä selvemmin todelliseen tai oletettuun yhteiseen tietoon (a).

(a)
Luvattiinkos me viedä tuo laituri takaisin? Venla kysyi. (k) | Ihmiset ovat kyselleet entiseen malliin, että pitääkös taksissa laittaa turvavyö. (l) | Tytöt eivät huomanneet Lauria, muuten ne olisivat huutaneet: ”Jokos Saara on herännyt?” (k) | Mutta mitäs Budapestiin kuuluu? Eikös se ole aika upea kaupunki näin toukokuussa, vai mitä? Vares kysyi. (k) | [Lääkäri:] Onkos tehty semmosia testejä niinku – – lapputestejä selkää. (P) | [Potilas:] Tartteekos mun nostaakkaan [paitaa] muuta ku painaa noi vaa alas – –. (P)

Mentaalisen tai havaintoverbin kuten tietää, kuulla, nähdä sisältävä kysymys tarkistaa verbin täydennyksenä olevan että-lauseen yhteiseksi oletettua tietoa (b). Lausekekysymykset, joissa partikkelit liittyvät nominaaliseen jäseneen, eivät sisällä tällaista yhteisen tiedon implikaatiota (c).

(b)
Kuulitkos että Käpyläntiellä on tapettu mies? (k) | Oletkos huomannut, että täkäläisillä on luontainen kauneudentaju? (k) | Ja tiesittekös muuten, että hangen pinta on monesti talvisen maaston kylmin kohta. (L)
(c)
Ukkoskos sä huomasit? (k) | – Tiskaamallakos herra sitten juomansa maksaa? (k)

Varsinkin fokusoivat vaihtoehtokysymykset, joiden fokuksena on jokin nominaalinen lauseke (d), ovat kiteytyneet rakenteeksi, joka ei ilmaise niinkään kysymystä kuin emfaattisen väitteen; implikaatio on usein kielteinen kuten retorisilla kysymyksillä. Tällainen tulkinta on mahdollinen myös verbikysymyksillä (e).

(d)
Syntistä menoa, mutta väliäkös sillä, kun mukana olivat kaikki, – –. (k) [ei ole väliä] | Hän halusi peruskoulun jälkeen mennä työhön. No minäkös siihen sanomaan, ettei kukaan huoli tuon näköistä mihinkään, – –. (E) | Siivoan ja pesen ja silitän, käyn kaupassa ja laitan ruokaa. Äkkiäkös sen kaiken on tehnyt. (k) | Kerrankos niitä mokia ihmiselle sattuu. (k)
(e)
Mutta mikä päättäväisyys! Nilkat jäätä viistäen ja jatkuvasti nurin – vaan antoikos hän periksi – ei puhettakaan, ei sinne päinkään! (k)

Huom. Puhutun kielen kysymysliitteestä -ks, esim. Onks äiti kotona? » § 130, 1689.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Partikkelit ja muut pikkusanat

Dialogipartikkelit

Lausumapartikkelit

Konjunktiot

Sävypartikkelit

Fokus- ja asteikkopartikkelit

Temporaalisia ja lokaalisia partikkeleita

Intensiteettipartikkelit

Interjektiot

Partikkeliketjut

Rajankäyntiä

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Yleistä

Hakukysymykset

Vaihtoehtokysymykset

Alisteiset kysymyslauseet

Retoriset kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot