Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Fonologia ja morfofonologia > Vokaalit sanan rakenteessa > Pitkät vokaalit > Pitkän vokaalin vastineita puhutussa kielessä > § 19 Pitkä vokaali tai diftongi: moa, piästä, tuloo, tulukee

§ 19 Pitkä vokaali tai diftongi: moa, piästä, tuloo, tulukee

Ensitavun pitkää väljää vokaalia voi savolaismurteissa vastata väljenevä diftongi. Diftongin alkukomponenttina on puolisuppea tai suppea vokaali.

 
aa > oa ~ ua | ää > eä ~ iä
(a)
mua ~ moa ’maa’ | piästä ~ peästä ’päästä’

Diftongiedustus on väistyvä etenkin murrealueen etelä- ja länsiosissa sekä kaupungeissa ja koko alueella nuorten kielessä.

Jälkitavun pitkää väljää vokaalia voi savolaismurteissa tiettyjen muotoryhmien sanoissa vastata astetta suppeampi pitkä vokaali. Muotoryhmistä yleisimmät ovat yksikön partitiivi, A-infinitiivi ja supistumaverbit.

 
aa > oo | ää > ee (~ öö)
(b)
kalloo ’kalaa’, ottoo ’ottaa’ (A-inf.), ossoon ’osaan’ | kyllee ’kylää’, yrittee ’yrittää’ (A-inf.), tykkeen ’tykkään’

Ilmiö on elävin pohjoisissa ja itäisissä savolaismurteissa. Yleensä yleiskielen ää:tä vastaa ee, suppeammalla alueella öö, esim. leipöö, kieltöö (Mikkelin seutu). Toisen persoonan imperatiivissa esiintyy ee sekä etu- että takavokaalisissa sanoissa, esim. lähtekee ’lähtekää’, tulukee ’tulkaa’, ottakee ’ottakaa’.

Savolais- (c) ja eteläpohjalaismurteissa (d) indikatiivin 3. persoonan muotojen vartalonloppuista pitkää e-vokaalia voi vastata labiaalinen oo, öö; tämä on väistyvä piirre.

 
ee > oo, öö
(c)
tulloo ’tulee’, männöö ’menee’, tekköövät ’tekevät’, ruvennoo ’ruvennee’
(d)
tuloo, näköö, kulukoo ’kulkee’, kirijootteloo ’kirjoittelee’

Lounaismurteissa jälkitavun pitkä vokaali on usein lyhentynyt, esim. (ei) mittä ’mitään’, kalà ’kalaa’, menò ’menoa’.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Äännejärjestelmä

Tavu ja sanapaino

Vokaalit sanan rakenteessa

Konsonantit sanan rakenteessa

Sananrajaisia äänneilmiöitä

Morfofonologinen vaihtelu

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Yleistä

Affektisuus ja kielen tasot

Eksklamatiiviset lausumat

Imperatiivilauseen affektinen käyttö

Voimasanojen kielioppia

Itsenäiset lausekkeet affektisessa käytössä

Kieliopillisten morfeemien affektinen käyttö

Toisto

Sulje kaikki tasot