Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Määräisyys ja viittaaminen > Määräisyyden osoittaminen > Määräisyyden ja epämääräisyyden osoittaminen tarkenteilla > Epämääräisyyttä osoittavat tarkenteet > § 1410 Spesifiset eräs ja yksi, yleisesti indefiniittinen joku

§ 1410 Spesifiset eräs ja yksi, yleisesti indefiniittinen joku

Indefiniittisen NP:n tarkoite on puhuteltavan eli vastaanottajan kannalta yksi monista mahdollisista eikä siis ole tunnistettavissa eli identifioitavissa. Puhujalla itsellään voi silti tällöinkin olla mielessään jokin tietty tarkoite tai tarkoitejoukko. Tämä spesifinen indefiniittisyys tuodaan ilmi tarkenteilla eräs, muuan ja yks(i) (» § 749). Niillä puhuja osoittaa, ettei puhuteltavan tarvitsekaan tietää tarkoitteesta enempää, esim. koska siitä ei tule uudestaan puhetta (a). Spesifiset indefiniittiset tarkenteet esittelevät myös tarkoitteita, joista puhumista jatketaan. Tarkoitteen identiteetti voidaan paljastaa ensimaininnan jälkeen (b), mutta tämä ei ole välttämätöntä käsittelyn jatkamiselle (c).

(a)
Siinä vain siteerasin Ulpu Iivarin (.) lausuntoa ni eräästä asiasta ja (.) ja (.) valitettavasti se lausunto ni ei pitäny paikkaansa. (R) | Kyllä ne ovat aika jännittäviä kun niitä luetaa. Kuten eräässä toisessa yhteydessä olen sanonut pitää lukea myös riviev välistä. (TV) | Tässä on justii yksi potilas käymässä että jos puhutaal lyhyehkösti. (p)
(b)
E: Kuule.
M: Nii,
E: Yks juttu. Että jos siihen Mastrojannii ei saa lippuja – –. (p)
(c)
Minun luokallani on eräs lapsi, joka asuu varuskunnan lähellä. Yhtenä aamuna se tuli ihan peloissaan kouluun. (k) | Pari kuukautta sitten meidän naapuriin muutti asumaan yks mies. Se siis osti sen [asunnon]. (k) | Muistui mieleen muutaman vuoden takaa eräät naispuoliset kuntonyrkkeilijät kuuluisalla salilla. – – Koordinaatiot ja motoriikat olivat tytöillä jotenkin nurinperin. (l)

Indefiniittinen tarkenne joku ~ jokin antaa ymmärtää, ettei lausekkeen tarkoitteen identiteetti ole puhujankaan tiedossa (d); lauseke ei välttämättä ole spesifinen. Implikaationa voi olla, että puhuja on välinpitämätön tarkoitteesta.

(d)
Ja tota niin, siin oli joku ihme ovisysteemi mhh siin oli joku summeri mut se summeri o niihi asuntoihi. (p)

Huom. Konsonanttivartaloon perustuva partisiippimuoto tietty on leksikaalistunut merkitsemään spesifistä indefiniittisyyttä: Ja ehkä olisi yksinomaan hyvä, että tietyt tiedot pysyvät mahdollisimman suppeassa piirissä (k) (vrt. Tämä on tiedetty jo kauan). Tietty esiintyy määritteenä myös joku- ja eräs-sanojen yhteydessä: Ja mitä siitä mahtaisi tuumia eräs tietty syyrialainen tanssijatar? (k); Jokaisessa nauhassa on vain lyhyt pätkä jotakin tiettyä sävelmää, – – (k). Tietty-sana soveltuu näitä paremmin abstraktisten ilmausten yhteyteen: tietty musiikki, tietty tyyli jne. Sillä on kuitenkin jäljellä merkitys, että puhuja tai puheena oleva taho on selvillä tarkoitteiden määrästä tms., mutta ei pidä sen kertomista relevanttina: Esimerkiksi Isolla-Britannialla ja Espanjalla on kahdenvälinen sopimus, jonka mukaan Espanjasta rekrytoidaan tietty määrä sairaanhoitajia vuodessa Isoon Britanniaan (E); vrt. *eräs määrä.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Yleistä

Määräisyyden osoittaminen

Deiksis ja anafora

Deiksis

Indeksaalinen, deiktinen, korrelaatti ja tulkintapohja

Lauseiden välinen ja lauseen sisäinen anafora

Anaforan kieliopilliset keinot

Anaforan merkityssuhteita

Tilanneviitteisyys

Toistuvat viittaukset eli referentiaalinen ketju

Lauseensisäinen anafora: refleksiiviset ainekset

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot