Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Partikkelit > Lausumapartikkelit > Muut lausumapartikkelit > Lausumapartikkelit puhetoimintojen merkkinä: jos, muuten, ni(in) > § 810 Lausumapartikkelina muuten

§ 810 Lausumapartikkelina muuten

Tavan adverbina muuten merkitsee ’muulla tavalla; muussa tapauksessa’. Lausumapartikkelina se on lauseen tai lausuman alussa tai ensimmäisen lausekkeen jäljessä. Lausuman keskellä sijaitessaan se voi olla myös painoton. Tässä funktiossa se osoittaa lausumassa siirryttävän uuteen asiaan (a–b). Samassa yhteydessä voi olla siirtymää osoittamassa esim. asiasta toiseen tai piti vielä sanoa. Partikkelilla voi myös merkitä sivuhuomautusta (c).

(a)
Ette muuten arvaa miten se löytyi. | Asiasta muuten toiseen – sinähän jäät pikapuoliin eläkkeelle. (k)
(b)
A: Mut ↑jutellaan tota niinni (.) huomenna yheltä ni molemmat tietää sillo vähän paremmi ens viikostaki.
S: Okei joo. No se o iha hyvä mun piti muute kysyy sult vielä (.) siit mä unohi siit tentistä et millane se oli? (p)
(c)
Kerran Lauri suljettiin koulun jumppasalin välinevarastoon viikonlopuksi, vasta maanantaiaamuna siivooja löysi. Tämä on muuten ihan tosi juttu. (k) | Vuonna ‑57 soitin Pertti Tiensuun bändissä Helsingissä, joka säesti Annikki Tähteä (joka oli muuten Tiensuun vaimo). (E)

Vuoron alussa partikkeli voi olla painollisena osoittamassa äkillistä siirtymää toiseen puheenaiheeseen (d); prosodia tukee partikkelin merkitystä (nuoli ↑ osoittaa sävelkorkeuden nousua).

(d)
A: – – se tiettää ainaki sen työlistasa sitte että onko Helsingissä päin käyntiä.
J: Joopa joo.
A: Muuten siitä, syntymäpäivistä ni
J: ↑Nii:
J: oottako työ miettiny jottai lahjjoo.
A: On. (p)

Monologissa muuten-sanaa voi käyttää tekstuaalisten siirtymien osoittamiseen (e):

(e)
Mitä kuuluu levytysrintamalle? Viime vuoden puolellahan mä sain valmiiksi edellisen pitkäsoiton ’Punainen+’, jonka tekeminen tuntui hyvältä. Edellisestä suomenkielisestä levystä olikin vierähtänyt jo 5 vuotta. Oli muuten aika hämmentävää huomata, että nää nykybändit, – –, käyttää niinku mun vanhoja sanontoja. Ja kun mä sitten olin kirjottamassa näitä uusia omia laulujani, tuntu ihan siltä, että mä matkin näitä nykyisiä uuspunkkareita, – –! Mut sit mä aattelin, et ääh – mä kirjotan, miltä musta tuntuu, enkä mieti tollasia! Mullahan oli muuten älyttömän upeet soittajatkin tällä levyllä. Rumpalina oli mm. – –. (E)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Partikkelit ja muut pikkusanat

Dialogipartikkelit

Lausumapartikkelit

Konjunktiot

Sävypartikkelit

Fokus- ja asteikkopartikkelit

Temporaalisia ja lokaalisia partikkeleita

Intensiteettipartikkelit

Interjektiot

Partikkeliketjut

Rajankäyntiä

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot