Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit > Syntaktiset lausetyypit > Eksistentiaalilause > § 893 Eksistentiaalilauseen piirteet: tässä on sukat

§ 893 Eksistentiaalilauseen piirteet: tässä on sukat

Asetelma 141 esittää yleiskuvan eksistentiaalilauseen ominaisuuksista. Prototyyppisellä eksistentiaalilauseella on kaikki asetelman vasemmassa palstassa mainitut kuusi ominaisuutta. Oikean palstan eksistentiaalilauseista puuttuu jokin prototyyppisistä ominaisuuksista. Käytännössä lauseesta voi puuttua niistä useampikin; raja ei-eksistentiaaliseen intransitiiviseen lauseeseen ei ole jyrkkä.

Asetelma 141: Eksistentiaalilauseen keskeiset ominaisuudet
Prototyyppinen Muunnelma
Verbinä olla: Muu intransitiivinen verbi:
Tässä on virheitä. Tähän on pujahtanut virheitä.
Teemapaikassa paikanilmaus: Teemapaikassa subjekti:
Tässä on virheitä. Virheitä on muuallakin.
Jaollinen subjekti partitiivissa: Jaollinen subjekti nominatiivissa:
Tässä on virheitä. Tässä on loput virheet.
Kieltolauseessa partitiivi: Kieltolauseessa nominatiivi:
Kopissa ei ole kania. Kopissa ei ole kani vaan marsu.
Verbi ei kongruoi: Verbi kongruoi:
Tässä on sukat. Tässä ovat sukat.
Subjekti aiemmin mainitsematon: Subjekti mainittu aiemmin:
Tässä on virheitä. Tässä on niitäkin.

Prototyyppisten eksistentiaalilauseiden verbinä on olla, joka on ylivoimaisesti yleisin partitiivisubjektillisen lauseen verbi kaikissa tekstilajeissa. Olla-verbin lisäksi eksistentiaalilauseessa voi olla muu intransitiivinen, merkitykseltään tyypillisesti eksistentiaalinen eli olemassa olemista tai olemaan tulemista ilmaiseva verbi kuten tulla, ilmestyä, aiheutua (a). Eksistentiaalilauseen muottiin kuuluu, että lause alkaa paikanilmauksella ja subjekti on verbin jäljessä. Muotti mahdollistaa kuitenkin sen, että eksistentiaaliseksi mielletään myös lauseet, joissa verbi ei ilmaise olemassaoloa tai jossa subjekti on verbin edellä (b).

(a)
Fiikukseen on ilmestynyt tuholaisia. | Fiikuksesta putoilee lehtiä. | Parolan panssariprikaatiin saapui maanantaina yli 1 200 uutta alokasta. (l) | Pienestä syntyy suurta. (l) |  – – joka kerta, kun myydään jotain, suomalaisyritykselle vapautuu pääomaa. (l)
(b)
Elokuvan taustalla vaikuttaa muitakin naisia. (l) | HKL kesäaikaan. Linjoja yhdistyy, reittejä muuttuu – –. (l)

Eksistentiaalilauseen toinen keskeinen tuntomerkki on partitiivisubjektin mahdollisuus. Kun e-subjekti on jaollistarkoitteinen, se on yleensä partitiivissa: Lasissa on maitoa (myös esimerkit a–b). Partitiivisubjekti on tällöin tarkoitteeltaan kvantitatiivisesti epämääräinen (» § 1421). Jaolliseen tarkoitteeseen viittaava nominatiivi-NP taas tarkoittaa kokonaista aine-erää tai joukkoa ja luo siksi määräisen tulkinnan: Tässä on maitosi. Lause, jonka subjekti on selvästi määräinen, ei ole tyypillinen eksistentiaalilause, mutta eksistentiaalilauseeksi katsotaan myös esimerkin (c) tyyppiset nominatiivisubjektilliset tapaukset. Niissä nominatiivin jäännöksetön tulkinta luodaan suhteuttamalla se paikanilmaukseen: kyseisen paikan juomavesi tai pitsat ovat kokonaisuudessaan luonteenomaisesti hyviä.

(c)
Täällä on hyvä juomavesi ~ kaupungin parhaat pitsat.

Myös jaotontarkoitteinen e-subjekti on yleensä partitiivissa kiellon vaikutuksesta: Siellä ei ollutkaan ennakkoesitystä. Rajatapauksia ovat kieltolauseet, joissa e-subjekti on nominatiivissa (d).

(d)
Alussa ei ollut sana vaan jokin kemiallinen olio, joka pystyi monistumaan. (l)

Eksistentiaalilauseessa verbi ei koskaan kongruoi partitiivisubjektin kanssa, mutta ei myöskään monikon nominatiivissa olevan e-subjektin kanssa (» § 1280). Tästä ovat esimerkkinä sellaiset lauseet kuin Täällä on kaupungin parhaat pitsat sekä lauseet, joissa on jaoton monikkosana kuten kengät tai sakset. Näissä esiintyy tosin myös satunnaisesti kongruenssia (e).

(e)
Pöydällä on sakset. ( ~ Pöydällä ovat sakset.)

Huom. Eksistentiaalilause-termiä on alun perin käytetty sellaisista kiteytyneistä rakenteista kuin englannin there is-, ruotsin det finns-, saksan es gibt- ja ranskan il y a ‑lauseet. Termi on peräisin Jesperseniltä (1924: 155). Suomessa sen otti käyttöön Ikola (1954: 226). Suomen eksistentiaalilause ei ole yhtä helposti rajattavissa kuin mainitut muiden kielten rakenteet, joiden tuntomerkkinä on muodolliseksi subjektiksi kuvattava pronominiaines. Penttilän (1963: 623–629) kuvaus on verbikeskeinen; Ikola korostaa lausetyyppimäisyyttä. Yhteenveto eksistentiaalilausetta koskevasta keskustelusta on Tiainen 1997.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Lause, virke ja lausuma

Lauseen jäsenet

Lausemaisuus ja sen asteet

Yhdyslause

Modaaliset lausetyypit

Syntaktiset lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot