Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Fonologia ja morfofonologia > Konsonantit sanan rakenteessa > Konsonanttiyhtymät > Tavunalkuiset ja ‑loppuiset konsonanttiyhtymät > § 30 Trak.to.ri, kra.pu.la, kimp.sut, kirs.tu

§ 30 Trak.to.ri, kra.pu.la, kimp.sut, kirs.tu

Tavunsisäiset konsonanttiyhtymät voidaan jakaa tavunalkuisiin ja tavunloppuisiin (» asetelma 9). Tavunalkuiset konsonanttiyhtymät esiintyvät yleensä vain sananalkuisessa asemassa:

 
klaava, kraana, knalli | traktori | pramea, pläsi | slummi, snagari, smaragdi, sviitti, strategia | frotee, flirtti

Tavun lopussa esiintyy tavallisesti eri konsonanttiyhtymiä kuin tavun alussa. Tavunloppuiset yhtymät ovat (sananloppuisia lukuun ottamatta) osana laajempaa tavunrajaista konsonanttiyhtymää (» § 31), jonka loppu sijaitsee seuraavan tavun puolella:

 
holk.ki, sork.ka, peŋk.ki | kilt.ti, sort.sit, kent.tä | vilp.pi, korp.pi, kimp.sut | puls.si, kirs.tu, pens.ka, hams.teri, angsti | surf.fata
Asetelma 9: Tavunalkuiset ja ‑loppuiset kahden konsonantin yhtymät
    2. konsonantti
    p t k f s h l r m n ŋ v
1.

k
o
n
s
o
n
a
n
t
t
i
p         .ps.   .pl .pr        
t         .ts.     .tr        
k         .ks.   .kl .kr   .kn    
f             .fl .fr        
s .sp .st. .sk .sf     .sl   (.sm) .sn   .sv
h                        
l lp. lt. lk. (lf.) ls.              
r rp. rt. rk. (rf.) rs.              
m mp.       ms.              
n   nt.     ns.              
ŋ     ŋk.   (ŋs.)              
.CC = tavunalkuisena esiintyvä, CC. = tavunloppuisena esiintyvä, .CC. = sekä tavunalkuisena että -loppuisena esiintyvä konsonanttiyhtymä. Harvinaiset yhtymät suluissa.

Keskeinen tavunsisäisiä konsonanttiyhtymiä koskeva rajoitus on se, että tavun alussa tai lopussa voi olla enintään kaksi konsonanttia (tosin s voi esiintyä kolmantena CC-jonon laidalla) ja että näistä sonorisempi on lähempänä tavun ydintä (» § 11). Yleensä yhtymän muodostavat sonorantti (nasaali tai likvida) ja obstruentti. Obstruentti on klusiili k, t, p tai frikatiivi s, harvemmin f. Äänteet j ja d eivät esiinny tavunsisäisissä konsonanttiyhtymissä, v vain tavunalkuisessa yhtymässä sv.

Frikatiivi s voi muodostaa konsonanttiyhtymän myös toisen obstruentin kanssa. Yleensä s on tavun laidalla. Sananalkuisena yhtymä klusiili + s esiintyy pienessä joukossa vieras- ja slangisanoja. Tavunloppuisena ei esiinny s-alkuisia yhtymiä lukuunottamatta erilaisia loppuheiton kautta syntyneitä sananloppuisia st-tapauksia.

 
spagetti, stara, skidi, sfääri | jäts.ki, teks.ti | psyykkinen, tsiikata, ksenofobia | (puhek.) näist, talost, must ’minusta’, kovast ’kovasti’

Lisäksi s on ainoa konsonantti, joka liittyy kahden konsonantin yhtymään sanan alussa tai tavun lopussa; jälkimmäisiä tapauksia on vain slangisanoissa.

 
spreijata, struktuuri, skraka | limps.ka, romps.ku, bants.ku

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Äännejärjestelmä

Tavu ja sanapaino

Vokaalit sanan rakenteessa

Konsonantit sanan rakenteessa

Sananrajaisia äänneilmiöitä

Morfofonologinen vaihtelu

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Yleistä

Adpositioilmausten merkityssuhteita

Adpositioiden muoto

Adpositioina esiintyvät sanat

Post- ja prepositiolauseke

Rajankäyntejä: Adpositioita ja partikkeleita

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot