Järjestyslukuja kuten kolmas, neljästoista, sadas ei tässä kieliopissa pidetä numeraaleina. Ne ovat numeraalien adjektiivijohdoksia ja siis sanaluokaltaan adjektiiveja. Järjestyslukuja muodostetaan yleensä vain perus- ja yhdysnumeraaleista (» asetelma 126).
| yksi, kaksi, kolme,… yhdeksän, kymmenen, sata, tuhat, miljoona… | ensimmäinen, toinen, kolmas, … yhdeksäs, kymmenes, sadas, tuhannes, miljoonas… | |
| yksitoista, … kaksikymmentä, kaksikymmentäyksi… | yhdestoista, … kahdeskymmenes, kahdeskymmenesensimmäinen ~ ‑yhdes… sadas… |
Järjestysluvut esiintyvät eräiden lukumäärän ilmausten osana, esim. tyypissä toistakymmentä (» § 784). Muuten ne eivät ilmaise lukumäärää vaan puheena olevan entiteetin sijaintia jollakin perusteella järjestetyssä joukossa. Vaikka sekä numeraalien että järjestyslukujen merkitys perustuu lukujärjestelmään, niillä on kieliopillisesti varsin vähän yhteistä. Molemmat esiintyvät kyllä seuraavaan tapaan elatiivimuotoisen substantiivilausekkeen kanssa, mutta sama koskee myös useita pronomineja ja yksilöiviä adjektiiveja.
Järjestysluvut kuuluvat superlatiiviadjektiivien ja mm. sanojen viimeinen, ainoa kanssa yksilöiviin adjektiiveihin (» § 608). Yhtä ja kahta vastaavat järjestysluvut ensimmäinen ja toinen ovat laajakäyttöisempiä kuin muista numeraaleista johdetut (sanasta toinen » § 767).
Huom. Erotukseksi järjestysluvuista eli ordinaalinumeraaleista lukusanoja kutsutaan kirjallisuudessa myös kardinaalinumeraaleiksi.
Edellinen pykälä