Järjestyslukuja kuten kolmas, neljästoista, sadas ei tässä kieliopissa pidetä numeraaleina. Ne ovat numeraalien adjektiivijohdoksia ja siis sanaluokaltaan adjektiiveja. Järjestyslukuja muodostetaan yleensä vain perus- ja yhdysnumeraaleista (» asetelma 126).
| Numeraalit | Järjestysluvut | |
| Peruslukusanat | yksi, kaksi, kolme,… yhdeksän, kymmenen, sata, tuhat, miljoona… | ensimmäinen, toinen, kolmas, … yhdeksäs, kymmenes, sadas, tuhannes, miljoonas… |
| Yhdysnumeraalit | yksitoista, … kaksikymmentä, kaksikymmentäyksi… | yhdestoista, … kahdeskymmenes, kahdeskymmenesensimmäinen ~ ‑yhdes… sadas… |
Järjestysluvut esiintyvät eräiden lukumäärän ilmausten osana, esim. tyypissä toistakymmentä (» § 784). Muuten ne eivät ilmaise lukumäärää vaan puheena olevan entiteetin sijaintia jollakin perusteella järjestetyssä joukossa. Vaikka sekä numeraalien että järjestyslukujen merkitys perustuu lukujärjestelmään, niillä on kieliopillisesti varsin vähän yhteistä. Molemmat esiintyvät kyllä seuraavaan tapaan elatiivimuotoisen substantiivilausekkeen kanssa, mutta sama koskee myös useita pronomineja ja yksilöiviä adjektiiveja.
Järjestysluvut kuuluvat superlatiiviadjektiivien ja mm. sanojen viimeinen, ainoa kanssa yksilöiviin adjektiiveihin (» § 608). Yhtä ja kahta vastaavat järjestysluvut ensimmäinen ja toinen ovat laajakäyttöisempiä kuin muista numeraaleista johdetut (sanasta toinen » § 767).
Huom. Erotukseksi järjestysluvuista eli ordinaalinumeraaleista lukusanoja kutsutaan kirjallisuudessa myös kardinaalinumeraaleiksi.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Moniosaiset numeraali-ilmaukset
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä